Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä
| Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä |
| Tekijä | Albert Edelfelt |
| Valmistumisvuosi | 1887 |
| Taiteenlaji | öljy kankaalle |
| Korkeus | 129,5 cm |
| Leveys | 158,5 cm |
| Sijainti | Ateneumin taidemuseo |
| Paikkakunta | Helsinki[1] |
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (ruots. Kvinnor utanför Ruokolaks kyrka) on Albert Edelfeltin maalaus vuodelta 1887[1] ja yksi hänen pääteoksistaan.[2] Se on myös tunnetuimpia hänen naturalistisista maalauksistaan, toinen tunnettu on Lapsen ruumissaatto.[3] Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä noudattaa 1800-luvulle ominaista pyrkimystä aidon kansan tunteiden vapaaseen realistiseen kuvaamiseen.[4]
Maalauksessa neljä karjalaisiin kansanpukuihin pukeutunutta talonpoikaisnaista istuu rentoutumassa nurmikolla Ruokolahden kirkon mäellä. Kaksi vasemmanpuoleista naista käy keskustelua, jota oikeanpuoleiset kuuntelevat. Kolmella naisista on valkoiset huivit. Taustalla näkyy lisää naisväkeä.[5]
Teoksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edelfelt matkusti vuonna 1887 Itä-Suomessa keräten materiaalia Harper’s New Monthly Magazinen tilaamaan Suomesta kertovaan artikkeliin.[6][7] Hän vieraili myös Ruokolahdella, jossa hän asui kansanparantaja Elli Jäppisen luona Jäppilänniemen Haapsiissa. Jäppinen auttoi häntä löytämään paikallisia asukkaita maalauksen malleiksi.[8] Edelfelt luonnosteli maalausta Ruokolahden kirkolla heinäkuussa 1887, mutta ei ollut tyytyväinen hahmoihin. Hän teki lopullisen maalauksen loppukesällä kotonaan Porvoon Haikon kartanossa käyttämällä malleina lähiseudun asukkaita, joille hän puki Ruokolahdelta lainaamansa vaatteet.[9][5] Maalauksen hahmoissa lienee sekä ruokolahtelaisten että haikkoolaisten mallien piirteitä, ja siitä on väitetty tunnistetun niin Jäppisen kuin Haikkoon Strömbergin ja Klanginkin vanhat emännät.[9] Toisaalta etualan naisten sanotaan perustuvan haikkoolaisiin malleihin.[5]
Edelfelt tiesi pohjoisten kansankuvausten vetoavan ulkomaisten taiteenostajien alkuperäisyyden kaipuuseen, mutta toisaalta hän suosi malleina uusmaalaisia rannikon ihmisiä ruotsinmielisyytensä vuoksi ja pyrki esittämään heidät mahdollisimman ihanteellisina vastustaakseen epäsuorasti venäläistämispyrkimyksiä.[10]
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä sai aikanaan kriitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Sitä moitittiin liiallisesta naturalismista ja Suomen kansan ominaispiirteiden kuvaamisesta pahansuovalla tavalla ylevän kuvauksen sijaan.[11] Suomen senaatti osti teoksen valtiolle 4 000 markalla Helsingissä pidetystä näyttelystä vuonna 1888 ja lahjoitti vasta avatulle Ateneumin taidemuseolle. Se kuuluu nykyään kansallisgallerian kokoelmiin.[5][12]
Teoksen muistaminen Ruokolahdella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruokolahti-Seura pystytti Ruokolahden kirkon luo Edelfeltin syntymän satavuotismuistoksi vuonna 1954 maalaukselle omistetun kaksiosaisen muistomerkin, jonka ovat suunnitelleet taiteilijat Gerda Qvist ja Erkki Pitkäpaasi. Muistomerkin kivet ovat peräisin Salpalinjan panssariesteestä.[13] Ruokolahdella on vuodesta 1973 valittu joka toinen vuosi Ruokolahden Eukko.[14][15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Edelfelt, Albert: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, Valtion taidemuseo Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Historia; Ruokolahden seurakunta Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Laitinen-Laiho, Pauliina: Albert Edelfelt - monipuolinen taidemaalari. Taloustaito. Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Jackson David. Ateneumin taidemuseon Arjen sankarit -näyttelykirjassa, 2010, s.120.
- ↑ a b c d Kvinnor utanför Ruokolaks kyrka (ruotsiksi) Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Albert Edelfelt, Henkilöhistoria Yle Teema. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Kallio, Rakel & Sivén, Douglas: Albert Edelfelt, s. 248. Douglas Productions Oy 2004. Otoksia kirjasta Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Elli ja Edelfelt Ruokolahden kunta. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ a b Mallina taiteilijalle Porvoo.fi (Internet archive). Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Tervahauta, S.: Poikien leikit aikuisten maailman kuvana: Albert Edelfelt yhteiskuntaluokkien kuvaajana Porvoo: Albert Edefeltin ateljee. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Nykytaidetta vuosisadan takaa Skenet.fi, Helsingin kulttuurikeskus 23.10.2013. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Klassikot Ateneum, Kansallisgalleria. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Muistomerkit Ruokolahden kunta. Viitattu 30.5.2020.
- ↑ Edelfeltien kirkko. Kouvolan Sanomat 28.7.2011 Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Ruokolahden Eukot Ruokolahden kunta. Viitattu 30.5.2020.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kvinnor utanför Ruokolaks kyrka Albert Edelfelts brev. Elektronisk brev- och konstutgåva (Albert Edelfeltin kirjeet. Elektroninen julkaisu). 2014−2020. Maria Vainio-Kurtakko & Henrika Tandefelt & Elisabeth Stubb, Svenska litteratursällskapet i Finland. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
