Rumpler 6B
| Rumpler 6B | |
|---|---|
 Rumpler 6B1-koneita Bulgariassa elokuussa 1918. |
|
| Tyyppi | hävittäjä |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Valmistaja | Rumpler Flugzeugwerke |
| Ensilento | 1916 |
| Esitelty | 1916 |
| Valmistusmäärä | 88 [1] |
Rumpler 6B oli Rumpler Flugzeugwerken valmistama sekarakenteinen (puurima ja teräsputkirakenne) yksipaikkainen kaksitasoinen ensimmäisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone, jonka prototyyppi valmistui 1916.[1]
Konetyypin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rumpler osallistui 1916 yhdessä kahdeksan saksalaisen lentokonetehtaan kanssa suunnittelukilpailuun, jossa haettiin Saksan laivastolle yksipaikkaista meritoimintakykyistä hävittäjää. Rumplerin 6B1 oli kolmen tehtaan tyyppien joukossa, jotka pääsivät sarjatuotantoon.[1]
6B1 kehitettiin ajan säästämiseksi onnistuneen Rumpler C.I -maatiedustelukoneen pohjalta. 6B1 muunnosta valmistettiin 38 kappaletta, ja sillä lennettiin pääasiassa Pohjanmerellä ja Mustallamerellä. 6B2 -versiossa koneen aseistus kasvoi kahteen konekivääriin, ja sen nokkaa muutettiin tylpemmäksi potkurin hyötysuhteen parantamiseksi. 6B2 -muunnosta valmistettiin kaikkiaan 50 kappaletta.[1]
Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helmikuussa 1918 Valkoinen armeija tilasi yhden Rumplerin ja seitsemän muuta konetta Saksasta. Rumpler saapui Vaasaan S/S Virgolla huhtikuussa 1918, ja se sai aluksi tunnuksen F 20, joka myöhemmin vaihdettiin D.60/18:sta. Kone kuljetettiin Tampereelle Lento-osasto I:een, missä sitä ei kuitenkaan koottu lentokuntoon. Kone päätyi lopulta Sortavalaan Helsingin Hermannin lentoaseman kautta lokakuussa 1918. Sillä lennettiin seuraavan vuoden tammikuussa kolme lentoa jään päältä, minkä jälkeen kone poistettiin käytöstä omavaltaisesti. Ilmailuvoimien esikunta määräsi konetyypin kuitenkin korjattavaksi Santahaminaan, mihin se saapui maaliskuussa 1919. Koneen tunnus vaihtui korjauksen yhteydessä 1.C.310:ksi.[1]
Vänrikki Martti Davidsson teki 4. lokakuuta 1919 Rumplerilla ensimmäisen silmukan Suomassa, minkä jälkeen kone lähetettiin Koivistolle 24. lokakuuta, missä se tuhoutui samana päivänä ohjauslaitteisiin tulleen vian seurauksena. Kone joutui syöskykierteeseen ja putosi veteen. Sitä lentänyt luutnantti Rafael Hallamaa selvisi onnettomuudesta hengissä.[1]
Toinen Rumpler 6B2 -tyyppinen hävittäjä ostettiin saksalaisen lentoaseman kapinoivilta matruuseilta Tallinnasta vuoden 1918 lopulla. Se sai tunnuksen 5A1, mutta otettiin käyttöön vasta vuoden 1922 lopulla Ilmailukoulussa. Koneeseen asennettiin korjauksissa lokakuun 1925 ja heinäkuun 1926 välillä Rumpler C.VIII:n siivet, minkä jälkeen se palveli Ilmailukoulussa saman vuoden lokakuuhun saakka. Ilmailuvoimien luetteloista se poistettiin hieman alle vuotta myöhemmin syyskuussa 1927, jolloin se oli lentänyt vain 35 tuntia.[1]
Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 6B1 – Konetyypin ensimmäinen versio, aseistuksena yksi 7,92 mm Spandau LMG 08/15 -konekivääri. Valmistusmäärä 38 kappaletta.[1]
- 6B2 – Konetyypin toinen versio, aseistuksena kaksi Spandau LMG 08/15 -konekivääriä. Valmistusmäärä 50 kappaletta.[1]
Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekniset tiedot (6B1)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde: [1]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1
- Pituus: 9,05 m
- Kärkiväli: 12,20 m
- Korkeus: 3,7 m
- Siipipinta-ala: 36 m²
- Tyhjäpaino: 854 kg
- Lentopaino: 1 134 kg
- Voimalaite: 1 × Mercedes D.III -kuusisylinterinen rivimoottori; 119 kW (160 hv)
Suoritusarvot
- Lentoaika: 4 h
- Lakikorkeus: 5 000 m
- Nousuaika: 3000 metriin 18 min
Aseistus
- 1 × 7,92 mm Spandau LMG 08/15 -konekivääriä
Museokoneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hallinportin ilmailumuseossa Kuorevedellä on yksi entisöity Rumpler 6B2, jonka tunnus on 5A1.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heinonen, Timo & Valtonen, Hannu: Albatrossista Pilatukseen. Saarijärvi: Keski-Suomen Ilmailumuseo, 2010. ISBN 9789529998920.