Ruiskumestarin talo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruiskumestarin talo
Osoite Kristianinkatu 12, 00170 Helsinki
Sijainti Kruununhaka
Rakennustyyppi puutalo
Valmistumisvuosi viim. 1818
Rakennuttaja Kristina Wörtin
Käyttäjä Helsingin kaupunginmuseo
Julkisivumateriaali puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Ruiskumestarin talo (ruots. Sprutmästarens gård) on Kruununhaassa sijaitseva, viimeistään vuonna 1818 valmistunut puurakennus, joka on Helsingin kantakaupungin vanhin paikallaan pysynyt puutalo. Ruiskumestarina toiminut Alexander Wickholm osti sen asunnoksi perheelleen vuonna 1859. Talo on yksi Helsingin kaupunginmuseon toimipaikoista, ja se on entisöity esittelemään 1860-luvun virkamiesperheen kotielämää.[1] Kiinteistöön kuuluu yksikerroksinen päärakennus ja piharakennus, mutta aikanaan tontilla oli myös talli, navetta, vaunu- ja puuvaja. Nämä rakennukset purettiin vuonna 1905 ja niiden tilalle rakennettiin kolmikerroksinen kivitalo.[2] Piharakennusta on käytetty niin saunana, leivintupana kuin asuinhuoneina. Alun perin päärakennus oli maalattu punamullalla, mutta Wickholmin ostaessa talon se oli jo maalattu okrankeltaiseksi.[3]

Signe Branderin vuonna 1907 kuvaama sisäpiharakennus.

Alun perin Ruiskumestarin talon rakennutti merimiehen leski Kristina Wörtin.[3] Työt käynnistyivät aikana, jolloin Helsinkiä rakennettiin muutoinkin kiivaasti. Muun muassa Keisarillinen Suomen Senaatti päätettiin rakentaa tuolloin Kruununhakaan. Helsingistä oli tullut Suomen pääkaupunki kuusi vuotta aiemmin vuonna 1812. Ruiskumestari Alexander Wickholm osti rakennuksen Kristina Wörtiniltä vuonna 1859. Tontti rakennuksineen säilyi Wickholmin suvussa vuoteen 1974, jolloin ruiskumestarin tyttärentytär Martta Bröyer myi sen Helsingin kaupungille. Museo avattiin yleisölle 1980.[3] Sitä ennen se peruskorjattiin 1978-1980. Peruskorjauksen suunnitteli Helsingin kaupungin rakennusviraston arkkitehti Aino Tandefelt-Laurila[4].

Keväällä 2016 talon runko korjattiin perinteisiä hirsirakennusmenetelmiä noudattaen. 1970-luvun remontissa tuulettuva rossipohja purettiin, mutta uudessa remontissa se rakennettiin uudestaan. Museo avattiin jälleen vuonna 2017.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ruiskumestarin talo Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 26.11.2105.
  2. Mausteet tuoksuvat Ruiskumestarin talossa www.rakennusperinto.fi. Arkistoitu 10.12.2013. Viitattu 26.11.2015.
  3. a b c Ruiskumestarin talo - Museorakennuksen historiaa www.hel.fi. Arkistoitu 26.11.2015. Viitattu 26.11.2015.
  4. Ruiskumestarin talo. (Arkistoitu – Internet Archive) Finna.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]