Rosetta (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rosetta
Rashīd
Rashid For Wiki-46.jpg

Rosetta

Koordinaatit: 31°24′N, 30°25′E

Valtio Egypti
Kuvernoraatti Al-Buhaira
Väkiluku (2006) 68 947


















Rosetta (arab. Rashīd‎)[1] on kaupunki Egyptissä Niilin suistossa lähellä Välimeren rannikkoa. Se tunnettiin aikanaan merkittävänä kauppasatamana ja antoi nimen sen läheltä löydetylle Rosettan kivelle. Nykyisin se on kuitenkin pikkukaupunki, jonka asukasluku oli vuonna 2006 68 947.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosettan linnoitus.

Rosetta sijaitsee Ala-Egyptiissä Niilin suistolla Niilin läntisen haaran eli Rosettajoen varrella noin 13 kilometriä Välimeren rannikolta ja 56 kilometriä Aleksandrian kaupungista koilliseen. Alue kuuluu Al-Buhairan kuvernoraattiin.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallinen talo.

Ennen nykyisen Rosettan perustamista sen lähellä sijaitsi vanhempi kreikkalaisella nimellään tunnettu Bolbitinen kaupunki. Historialliset lähteet puhuvat ainoastaan Bolbitinesta aina 700-luvulle saakka. Rosetta ilmestyy historiankirjoihin vasta vuonna 750, jolloin paikallisten kotpien sanotaan kapinoineen kalifi Marwan II:ta vastaan. Al-Yakubi mainitsee Rosettan sataman 891 tai 892. Fatimidien yrittäessä valloittaa Egyptiä vuonna 920 heidän laivastonsa yritti purjehtia ylös Rosettajoeka, mutta abbasidien laivasto esti heidän aikeensa.[3]

Fatimidien sittemmin noustua kuitenkin valtaan Egyptissä toteutettiin mahdollisesti 1000-luvulla hallinneen al-Mustansirin valtakaudella hallinollinen uudistus, jonka myötä Rosettasta tehtiin oma maakuntansa. Al-Idrisi mainitsee Rosettan olevan kauppa- ja kalasatama. Mahdollisesti sen kautta perittiin myös tulleja. Kaupunki alkoi kuitenkin kukistaa vasta osmanien valloitettua Egyptin vuonna 1517. Aleksandria taantui Euroopan kanssa käydyn kaupan vähennyttyä, mutta Rosetta alkoi kasvaa kaupalla kohti Istanbulia. Myöhemmin sen kautta kulki myös Aleksandrian ja Kairon välistä kauppaa. Satamaa ruopattiin ja joen suulle rakennettiin kaksi linnoitusta sitä suojelemaan.[3] Rosetta hallitsi lähes yksinoikeudella kauppaa Niilin suiston riisillä. Taloudellisen kasvun myötä kaupunkiin rakennetiin esimerkiksi moskeijoita, sekä ortodoksisia ja koptilaisia kirkkoja.[2]

Egypti ajautui sekasortoon 1700-luvun lopulla muodollisesti osmanien alaisten mamelukki-beiden. ryöstelyjen, mellakoiden, nälänhädän ja kulkutautien takia. Tästä kärsivät esimerkiksi rannikon kauppakaupungit, kuten Rosetta ja Damietta. Napoléon Bonaparten johtamat ranskalaiset nousivat maihin Egyptissä vuonna 1798 ja miehittivät maata vuoteen 1801 saakka.[4] Eräs ranskalaisen armeijan upseereista löysi vuonna 1799 niin sanotun Rosettan kiven, jota Jean-François Champollion käytti purkamaan hieroglyfien tarkoituksen.[2] Ranskalaismiehityksen jälkeen Egyptin hallitsija Muhammad Ali rakennutti kanavan Niilin ja Aleksandrian välille. Kauppaliikenne ohitti näin Rosettan, joka taantui lähinnä pieneksi kalasatamaksi.[3]

Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosettan kautta kulkee edelleen jonkin verran rannikolla käytävää kauppaa, minkä lisäksi paikalliset harjoittavat kalastusta.[3] Kaupugnissa on myös jonkin verran teollisuutta, kuten riisinjauhatusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa. Kaupungista on maantie ja rautatieyhdeydet Aleksandriaan ja Damanhuriin.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosettan väkiluku oli vuonna 2006 yhteensä 68 947.[2] Vuonna 1970 vastaava lukema oli 36 711 ja vuonna 1907 16 660.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Rosetta Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 58. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2020.
  2. a b c d e Rosetta Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  3. a b c d e Lecomte, E.J. van Donzel, Wolfhart Heinrichs ja C. Edmund Bosworth: Encyclopaedia of Islam, Volume VIII (Ned-Sam), s. 438. BRILL, 1998. ISBN 978-90-04-09834-3. (englanniksi)
  4. Andrei Sergejeff: ”1700-luvun lopun katastrofi ja Napoleon ja ranskalaismiehitys 1798-1801”, Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen. Gaudeamus, 2019. ISBN 978-952-345-573-3.