Rosa ’Maxima’

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rosa ’Maxima’
Rosa Alba Maxima 1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Rosoideae
Suku: Ruusut Rosa
Lajikeryhmä: Rosa Alba
Lajike: Rosa ’Maxima’

Rosa ’Maxima’ tai Rosa ’Alba Maxima’ on Rosa Alba-ryhmään eli neidonruusuihin kuuluva ruusulajike,[1] jolle on tunnusomaista valkoiset, keskeltä kermanvalkoiset, kerratut, tuoksuvat kukat. Ruusua on kasvatettu Euroopassa jo 1400-luvulla. Ruusu oli aikoinaan hyvin suosittu ja vanhojen ruusujen tultua uudelleen muotiin se on edelleen hyvin kysytty. Suomessa se menestyy Keski-Suomen korkeudelle asti.[2][3][4]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosa ’Alba Maxima’ on todennäköisesti syntynyt Rosa ’Alba Semi-Plenan’[5] mutaationa.[3] Se muistuttaa Alba ’Semi-Plenaa’, mutta kukat ovat kerratummat. Lisäksi se joskus taantuu ’Semi-Plenaksi’.[6]

Rosa ’Alba Semi-Plena’ on yksi länsimaiden vanhimmista ruusuista, ja se voidaan jäljittää vanhojen maalausten kuvista 1400-luvulle.[3] Sen alkuperää ei tunneta, kuten ei myöskään neidonruusujen ryhmän kantalajina pidetyn Rosa alban[7] alkuperää. Rosa alban on arveltu olevan ketoruusun (Rosa arvensis) ja gallianruusun (Rosa gallica) risteymä ja joskus koiranruusun (Rosa canina) ja gallianruusun (Rosa gallica) risteymä. Englannissa vuonna 2005 tehty Rosa alban alkuperää koskeva geneettinen ja vertaileva tutkimus (R. Maskew, A. L. Primavesi) osoitti, ettei lajin vanhempia voida selkeästi osoittaa vaan, että kyseessä olisi muinainen (ancient) useista eri lajien risteymistä kehittynyt ruusu.[8]

Rosa ’Alba Maximalla’ on useita englanninkielisiä nimiä, kuten White Rose of York, Jacobite rose ja Great Double White.[9] Sekä Rosa ’Alba Maximan’ että ’Alba Semi-Plenan’ on arveltu olleen Yorkin valkoinen ruusu, jonka yorkilaiset valitsivat tunnuksekseen Ruususodissa (1455-1485). Todennäköisempänä Yorkin ruusuna voidaan pitää Rosa ’Alba Semi-Plenaa’ sillä perusteella, että se avoimena muistuttaa Yorkin ruusun historiallista kuvaa.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rosa 'Maxima'

Rosa ’Alba Maxima’ kasvaa Suomessa 1,5-2 metriä korkeaksi ja noin 1,5 metriä leveäksi pensaaksi. Tuettuna se voi kasvaa jopa kolmimetriseksi ja sitä voidaan käyttää köynnösruusun tapaan. Ruusulla on vahvat oksat, jotka tosin taipuvat lukuisten kukkien painosta. Versoissa ja oksissa on vain vähän piikkejä. Ne ovat kuitenkin suurikokoisia. Lehdet ovat harmaanvihreät, sahalaitaiset ja suippokärkiset. Ruusu kukkii keskikesällä valkoisilla, keskeltä kermanvalkoisilla kukilla, toisen vuoden versoilla. Kukat ovat kerratut, halkaisijaltaan noin 5 cm ja sijaitsevat yksittäin. Heteet ovat kellanruskeat ja emi vihertävä. Nuput ovat punertavia. Vasta-auenneen kukan tuoksu on miellyttävä, pohjatuoksuna ruusun tuoksu ja vivahteena pihka.[10] Ruusu ei tee kiulukoita. Viihtyy aurinkoisella tai kevyesti varjoisalla kasvupaikalla. Lajike sietää myös köyhää maaperää. Menestyy Suomessa kasvuvyöhykkeillä I – III.[2][3][11][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kasvien suomenkieliset nimet Finto.fi Suomalainen asiasanasto ja ontologiapalvelu. Viitattu 4.11.2020.
  2. a b Alba Maxima classicroses.co.uk. Viitattu 4.11.2020.
  3. a b c d e Alba Maxima – Old Roses oldroses.nl. Viitattu 4.11.2020.
  4. Gudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut - Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio - Otava 1998 - Sivu 98
  5. Alba Semi-Plena - Old Rose David Austin Roses. Viitattu 4.11.2020.
  6. Gudrun Manell & Bertil K. Johansson: Ruusut - Suomen oloihin soveltaen suomentanut Hannele Vainio - Otava 1998 - Sivu 98
  7. Neidonruusu – Rosa alba Lajitietokeskus. Viitattu 4.11.2020.
  8. R. Maskew, A.L. Primavesi: What is Rosa alba L. - Watsonia 25 sivut 412-413 New Journal of Botany. Botanical Society of Britain & Ireland. Viitattu 4.11.2020.
  9. Rosa x alba ’Alba Maxima’ – white rose RHS The Royal Horticultural Society. Viitattu 4.11.2020.
  10. Taija Savilaakso: Pensasruusujen tuoksut - Rosa ’Maxima’ (Alba-ryhmä) neidonruusu – Sivu 24 Opinnäytetyö - Maisemasuunnittelun koulutusohjelma. Kevät 2011. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2021.
  11. Neidonruusu ’Maxima’ – Rosa (Alba-ryhmä) ’Maxima’ viherlassila.fi. Viitattu 4.11.2020.
  12. ’Alba Maxima’ Simolan Rosario. Viitattu 4.11.2020.