Rooman sotahistoria
| Osa artikkelisarjasta Antiikin Rooma |
|
|
Hallinto ja politiikka |
|
|
Sotahistoria |
|
Rooman sotahistoria koostuu voimakkaasta laajenemisvaiheesta koko Välimeren alueelle ajanlaskun alkupuolelle mennessä, rajojen säilyttämiseen tähtäävästä toiminnasta seuraavina vuosisatoina ja lopulta asteittaisesta vetäytymisestä ulkoisten uhkien kasvaessa ja valtakunnan painopisteen siirtyessä. Rooma oli militaristinen kulttuuri, jossa armeija näytteli aina keskeistä osaa kaikilla yhteiskunnan alueilla.
Sisällysluettelo
Armeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pääartikkeli: Antiikin Rooman armeija
Rooman vallan näkyvin merkki provinsseissa oli usein sen armeija. Se oli Rooman politiikan toteuttaja, mutta myös politiikan luoja ja keisarintekijä. Se toimi tärkeänä sosiaalisen nousun väylänä ja roomalaistamisen työkaluna. Armeija kehittyi vähitellen Välimeren alueen mahtavimmaksi sotilasmahdiksi, kun tarpeen vaatiessa kootuista sotajoukoista siirryttiin ammattiarmeijaan Gaius Mariuksen uudistusten yhteydessä n. 100 eaa. Lopulta syntyi legioona, n. 6 000 miehen hyvin järjestäytynyt yksikkö.
Legioona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Pääartikkeli: legioona
Legioona (legio, monikko legiones) oli Rooman valtakunnan armeijan sotilaallinen perusyksikkö, joka on verrattavissa nykyarmeijoiden divisioonaan. Arviolta 4 000–6 000:n miehen vahvuiset legioonat olivat takaamassa Rooman sotilaallista mahtia. Legioonien poliittinen valta Roomassa oli myös suuri.
Legioonissa ehkä merkittävin osa oli niiden raskas jalkaväki eli legioonalaiset (legionarius, monikko legionarii). Legioonalaisia tukivat usein ulkomaiset auxilia-joukot, jotka toimivat jousimiehinä, ratsujoukkoina, keihäsmiehinä ja jopa linkomiehinä. Legioonat olivat numeroituja ja noin 50 niistä tunnetaan nykyään. Keisariajalla Rooman armeijassa oli samanaikaisesti 25–30 legioonaa.
Varustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Legioonien varustus kehittyi vähitellen. Alun perin armeija koostui hastaateista (hastati), prinkiipeistä (principes) ja triaareista (triarii). Hastaatit olivat iältään nuorimpia ja muodostivat legioonan ensimmäisen linjan. Prinkiipit olivat kokeneita jalkaväkimiehiä ja muodostivat toisen linjan. Triaarit olivat veteraaneja ja muodostivat kolmannen ja viimeisen linjan. Jokainen linja oli jaettu kymmeneen komppaniaan eli manipuliin. Kevytaseinen jalkaväki oli siroteltu raskasaseisen jalkaväen manipulien joukkoon. Tämä kokoonpano pysyi käytössä aina Mariukseen asti. Sen lisäksi että Marius otti käyttöön palkka-armeijan, hän yhtenäisti armeijan, ja kaikille sotilaille tuli käyttöön sama varustus: sama haarniska, aseistus ja ruoka-ja varustepakkaus, minkä takia heitä kutsuttiin Mariuksen muuleiksi.
Legioonalaisen aseistus koostui gladius-miekasta, pilumista ja pugio-tikarista. Pilum oli heittokeihäs, joka oli noin kahden metrin mittainen. Puisen varren päässä oli noin 60 cm:n mittainen rautainen väkäkärki. Kun pilum heitettiin, oli siinä varsin suuri iskuenergia ja se saattoi lävistää vastustajan kilven ja pitkän ohuen rautakärjen ansiosta myös kilven taakse suojautuneen vastustajan. Osuessaan pilum takertui joka tapauksessa tiukkaan eikä vihollinen voinut käyttää keihästä, koska ohut rautakärki poikkeuksetta vääntyi eikä siksi ollut enää käyttökelpoinen. Gladius oli noin 60 cm pitkä kaksiteräinen miekka, jonka roomalaiset olivat todennäköisesti omaksuneet espanjalaisilta. Legioonalaiset pitivät miekkaa oikeassa kädessä. Myös vasenkätiset, koska tiukassa ja ahtaassa linjassa taisteltaessa oli kaikkien toimittava samoin. Miekka oli myös siksi lyhyt, koska pitempi miekka olisi vaatinut käyttäjälle enemmän tilaa ja legioonalaiset seisoivat linjassa lähellä toisiaan suojatakseen toinen toistaan. Legioonalaiset heittivät usein ensin pilumit ja kävivät sitten lähitaisteluun.
Laivasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman laivasto syntyi suhteellisen myöhään puunilaissotien yhteydessä, kun aiemmin lähes purjehdustaidottomat roomalaiset löysivät haaksirikkoutuneen karthagolaisen laivan ja kopioivat sen millintarkasti. Ajan myötä laivasto kasvoi merkittäväksi osaksi sotalaitosta.
Piiritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rooman armeija käytti myös monia sotakoneita, esimerkiksi onager-katapultteja ja piiritystorneja. Eräs piiritystaktiikka oli maavallien rakentaminen. Näiden avulla piiritysjoukot pääsivät piiritettävien joukkojen tasolle.
Sodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 280 eaa.-275 eaa. Pyrrhoksen sota
- 264 eaa.-241 eaa. Ensimmäinen puunilaissota
- 240 eaa.-238 eaa. Palkkasoturien sota
- 218 eaa.-202 eaa. Toinen puunilaissota
- 215 eaa.-205 eaa. Ensimmäinen makedonialaissota
- 200 eaa.-196 eaa. Toinen makedonialaissota
- 192 eaa.-188 eaa. Rooman-Syyrian sota
- 181 eaa.-179 eaa. Ensimmäinen keltiberisota
- 171 eaa.-168 eaa. Kolmas makedonialaissota
- 155 eaa.-139 eaa. Lusitanian sota
- 154 eaa.-141 eaa. Toinen keltiberisota
- 150 eaa.-148 eaa. Neljäs makedonialaissota
- 149 eaa.-146 eaa. Kolmas puunilaissota
- 146 eaa. Akhaian sota
- 143 eaa.-133 eaa. Numantian sota
- 136 eaa.-132 eaa. Ensimmäinen orjasota
- 122 eaa.-105 eaa. Jugurthan sota
- 113 eaa.-101 eaa. Kimbrisota
- 104 eaa.-100 eaa. Toinen orjasota
- 91 eaa.-87 eaa. Liittolaissota
- 89 eaa.-85 eaa. Ensimmäinen Mithridateen sota
- 88 eaa.-87 eaa. Sullan ensimmäinen sisällissota
- 83 eaa.-82 eaa. Toinen Mithridateen sota
- 83 eaa. Sullan toinen sisällissota
- 74 eaa.-63 eaa. Kolmas Mithridateen sota
- 73 eaa.-71 eaa. Kolmas orjasota
- 65 eaa.-62 eaa. Pompeiuksen sotaretki Armeniaa, Pontosta, seleukideja ja Judeaa vastaan Nimi?
- 63 eaa. Catilinan salaliitto
- 58 eaa.-50 eaa. Gallian sota
- 53 eaa. Crassuksen sota Parthiaa vastaan
- 49 eaa.-45 eaa. Rooman sisällissota:Julius Caesarin kansalaissota
- 48 eaa.-47 eaa. Aleksandrian sota
- 43 eaa. Mutinan sota
- 42 eaa. Rooman sisällissota:Toisen triumviraatin sota Caesarin murhaajia vastaan
- 40 eaa.-33 eaa. Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.)
- 36 eaa. Toisen triumviraatin sota Sextus Pompeiusta vastaan
- 35 eaa.-33 eaa. Octavianuksen Illyrian sota
- 32 eaa.-31 eaa. Rooman sisällissota:Octavianuksen ja Antoniuksen sota
- 9 Rooman germaanisodat: Teutoburgin taistelu
- 14 Roomalaiset legioonat kapinoivat Pannoniassa ja Reinillä Augustuksen kuoleman jälkeen. Nimi?
- 14-16 Rooman germaanisodat:Germanicuksen johtamat roomalaiset hyökkäävät Elbelle asti
- 43 Roomalaiset hyökkäävät Britanniaan Aulus Plautiuksen johdolla Nimi?
- 56-63 Neron sota Parthiaa vastaan
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Adrian Goldsworthy: Rooman sotilasmahti. Suom. Pekka Tuomisto. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4590-0.
Sivulta puuttuu