Rolls-Royce Armoured Car

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rolls-Royce Armoured Car
Rolls Royce 1920 Mk1 Bovingtonin panssarimuseossa.
Rolls Royce 1920 Mk1 Bovingtonin panssarimuseossa.
Aseen tyyppi Panssariauto
Alkuperämaa  Yhdistynyt kuningaskunta
Palvelushistoria
Valtion käytössä  Yhdistynyt kuningaskunta
 Irlanti
Sodissa Ensimmäinen maailmansota
Irlannin vapaussota
Toinen maailmansota
Tekniset tiedot
Paino 3,8 t[1]
Miehistö 2 tai 3[1]
Panssarointi 8 mm[1]
Pääaseistus Vickers-konekivääri[1]
Moottori Rolls-Royce 40/50 6-sylinterinen vesijäähdytteinen moottori[1]
Toimintasäde noin 290 km[1]
Huippunopeus 60 m/t[1]

Rolls-Royce Armoured Car (suom. ’Rolls-Royce-panssariauto’) oli brittien ensimmäisessä maailmansodassa kehittelemä panssariauto. Ensimmäiset niistä otettiin käyttöön vuonna 1914, ja ne säilyivät käytössä toiseen maailmansotaan saakka.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rolls-Royce panssariauto Dunkerquessa vuonna 1915.

Ensimmäinen Rolls-Royce-panssariautoista oli yksityisomistuksessa. Royal Naval Air Servicen Dunkerqueen sijoitetu lento-osaston komentaja Charles Rumney Samson täydensi miestensä lentopalvelusta autoilla tehdyillä tiedusteluretkillä saksalaisia partioita vastaan. Näihin tehtäviin käytettiin lentäjien omia autoja. Kolmeen näistä päätettiin 4. syyskuuta 1914 asentaa panssarointi. Ajatuksen taustalla oli Charles Samsonin veli Felix, ja Charles puolestaan ajoi ajatuksen hallinnollisesti läpi. Ensimmäiset kolme autoa olivat merkiltään Mercedes, Rolls-Royce ja Wolseley. Alkuperäisenä panssarointina oli vain kuuden millimetirn paksuinen metallilevy, joka kesti kiväärin ammuksen 500:n jaardin päästä. Charles Samsonin mukaan panssaroinnin suunnitteli Felix, mutta käytännössä se oli hyvin samanlainen kuin belgialaiset panssariautot. Aseistuksena oli ensin Lewis-pikakivääri ja sittemmin Maxim-konekivääri. Ensimmäiset autot valmisti dunkerquelainen laivanvalmistaja Forges et Chantiers de France.[2]

Charles Samsonin saatua vakuutettua esimiehensä panssariautoja päätettiin rakentaa 60 kappaletta. Autot suunnitteltiin laivastoministeriön ilmailu-osastossa, ja suunnitelmat hyväksyi Winston Churchill. Ensimmäinen versio ei saavuttanut sotilaiden suosiota. Sen matalan panssaroinnin takia ainut miehistön suojattu jäsen oli ajaja, ja muiden piti tulen alla suojaa saadakseen käydä makuulle. Ensimmäiset autot olivat keskenään erilaisia.[3] Useimpiin tehtiin muutoksia taistelukentällä. Ensimmäiset autot järjestettiin 15 auton vahvuisiksi neljäksi ryhmäksi, jotka olivat taisteluvalmiita lokakuussa 1914. Samaan aikaan auton jatkokehittely jatkui. Tykkitornillisen mallin valmisti William Beardmore and Company Glasgow’ssa. Autoissa oli 8 millimetrin panssarointi, joka teki siitä läpäisemättömän saksalaisten panssaria läpäiseville ammuksillekin.[4] Näissäkin autoissa oli tosin joitakin eroja toisiinsa nähden. Ensimmäiset tykkitornilliset autot luovutettiin Royal Naval Armoured Car Divisionille 15. marraskuuta 1914.[5]

Piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköiset käynnistysmoottorit tulivat Rolls-Roycen panssariautoihin vuonna 1919. Sitä ennen moottori käynnistettiin käynnistyskahvalla. Rolls-Roycen 8 mm:n panssarointi peitti auton sisätilat ja sen moottorin. Auton etuosan jäähdytintä suojasi kaksi saranallista panssarilevyä, jotka suljettiin ja avattiin vivulla ajajan paikalta käsin. Ne suljettiin vain auton ollessa tulen alla, sillä ne häiritsivät ilman ottoa.[6] Auton renkaat olivat kokonaan suojaamatta. Aseistuksena oli ensin vesijäähdytteinen Maxim-konekivääri ja sittemmin Vickers-konekivääri. Konekivääri oli auton tykkitornissa.[7]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rolls Royce Megiddon taistelussa vuonna 1918.

Kun tykkitornillisia Rolls-Roycen autoja alkoi saapua Flanderiin, asemasota juoksuhautoineen esti jo niiden tehokkaan käytön. Samson kutsuttiin vuonna 1915 lentokoneineen takaisin Britanniaan, ja takaisin tuotiin myös suurin osa panssariautoista. Ranskaan jääneitä autoja käytettiin lähinnä tykkien vetämiseen.[8] Britanniassa autot järjestettiin uudelleen neljän auton pattereihin, ja niistä kolme palasi Ranskaan maaliskuussa 1916. Autoja yritettiin käyttää ainakin Sommessa ja Guillemountissa, mutta on jäänyt epäselväksi, missä määrin niitä taisteluissa lopulta käytettiin. Arrasin taistelussa kahdella panssariautolla varustettu osasto valtasi saksalaisten miehittämän Roiselin kylän. Autojen tarkemmasta toiminnasta ei tiedetä juuri mitään, paitsi että ne on valokuvien perusteella sijoitettu melko lähelle etulinjoja. Autot vedettiin jälleen takaisin Britanniaan lokakuussa 1917.[9]

Gallipolin taistelussa niemimaalle tuotiin neljä panssariautoa. Niitä käytettiin ainakin yhteenotoissa 4. kesäkuuta 1915. Kaikki ei mennyt aivan nappiin, ja yksi autoista suistui tieltä, toinen auto ajoi töyssyn yli ja tykkitorni irtosi, ja muiden renkaat kärsivät vahinkoja kovassa vihollistulituksessa. Mikäli autot selvisivät, ne vietiin pois Gallipolista myöhemmin samana vuonna.[10] Panssariautoja käytettiin myös Afrikan ja Lähi-idän rintamilla. Maaliskuussa 1916 Hugh Grosvenor johti komentamansa panssariautojoukon Mersah Matruhista käsin ja autojen tehtyä 300-mailin pituisen retken aavikolla pelasti 91 brittivankia. Autoja käytettiin tehokkaasti senuseja vastaan, kun niillä pystyttiin estämään vihollisen pako aavikolle. Autoja oli myös T. E. Lawrencen ja arabikapinallisten tukena Lähi-idässä.[11]

Irlannissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rolls Royce läpäisemässä italialaisten piikkilanka-aitaa Pohjois-Afrikassa 1940.

Rolls-Roycen panssariautoja lähetettiin Irlantiin vuonna 1916 pääsiäiskapinan jälkeen. Suojauksensa takia ne sopivat hyvin Irlantiin, jossa tasavaltalaiset järjestivät Irlannin vapaussodan aikana väijytyksiä brittijoukkoja vastaan.[12] Irlannissa solmittiin aselepo vuonna 1921, ja seuraavan vuoden joulukuussa perustettiin Irlannin vapaavaltio. Britit vetäytyivät Pohjois-Irlantiin ja jättivät Irlannin armeijan käsiin yli tuhat kulkuneuvoa, niiden joukossa 13 Rolls-Roycen panssariautoa.[13] Autot säilyivät Irlannin armeijan käytössä toisen maailmansodan lopulle saakka, mutta niiden ylläpito alkoi lopulta käydä vaikeaksi, sillä niihin tarvittuja Michelinin renkaita ei enää saatu. Sittemmin autot poistettiin käytöstä, niiden panssarointi purettiin ja ne myytiin yksityishenkilöille.[14]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan syttyessä Rolls-Royce-panssariautot olivat jo tulossa elinkaarensa päähän. Niitä käytettiin sotatoimissa italialaisia vastaan Egyptissä. Egyptissä alkuperäisen aseistuksen tilalle asennettiin Bren-pikakivääri tai Boys-panssarintorjuntakivääri. Niillä häirittiin italialaisten rajalinnakkeita, mutta sittemmin Italian ilmavoimat tuottivat niille suuret tappiot. Myöhemmin ne korvattiin eteläafrikkalaisilla Marmon-Herrington panssariautoilla.[15] Britteinsaarilla niitä käytettiin kodinturvajoukoissa maan rannikon partioinnissa saksalaisten maihinnousun varalta.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Fletcher 2012, s. 24
  2. Fletcher 2012, s. 4.
  3. Fletcher 2012, s. 5.
  4. Fletcher 2012, s. 6.
  5. Fletcher 2012, s. 7
  6. Fletcher 2012, s. 10
  7. Fletcher 2012, s. 11
  8. Fletcher 2012, s. 12
  9. Fletcher 2012, s. 13
  10. Fletcher 2012, s. 14
  11. Fletcher 2012, s. 16
  12. Fletcher 2012, s. 32
  13. Fletcher 2012, s. 34
  14. Fletcher 2012, s. 35
  15. Fletcher 2012, s. 43
  16. Fletcher 2012, s. 44

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rolls-Royce Armoured Car.