Rolando Garbey
| Rolando Garbey | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. marraskuuta 1947 Santiago de Cuba, Kuuba |
| Kuollut | 16. joulukuuta 2023 (76 vuotta) Havanna, Kuuba |
| Kansalaisuus |
 Kuuba |
| Nyrkkeilijä | |
| Pituus | 183 cm |
| Painoluokka | kevyt keskissarja (71 kg) |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Kuuba
| |||
| Miesten nyrkkeily | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
México 1968 | 71 kg | |
 Pronssia |
Montréal 1976 | 71 kg | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Havanna 1974 | 71 kg | |
| Pan-Amerikan kisat | |||
| Kultaa |
Winnipeg 1967 | 71 kg | |
| Kultaa |
Cali 1971 | 71 kg | |
| Kultaa |
México 1975 | 71 kg | |
Rolando Garbey (19. marraskuuta 1947 Santiago de Cuba – 16. joulukuuta 2023 Havanna[1]) oli kuubalainen kevyen keskisarjan nyrkkeilijä, joka toi Kuuballe sen ensimmäisen olympiamitalin Meksikon vuoden 1968 olympialaisissa. Lisäksi hän oli maailmanmestari ja kolminkertainen Pan-Amerikan kisojen mestari.[2]
Rolando Garbey nousi kansainväliseen tietoisuuteen voittaessaan Pan-Amerikan kisoissa 1967 Kanadan Winnipegissä kevyen keskisarjan (alle 71 kg). Loppuottelussa oli vastassa Argentiinan Victor Galindez, jonka hän tyrmäsi toisessa erässä.[3] Seuraavan vuoden olympialaisissa Meksikossa Garbeysta tuli ensimmäinen kuubalainen nyrkkeilymitalisti, kun hän ensimmäisissä otteluissa voitti Irlannin Eamonn McCuskerin, Itä-Saksan Detlef Dahnin ja Ison-Britannian Eric Blaken ja sen jälkeen pistevoitolla Yhdysvaltain Johnny Baldwinista eteni loppuotteluun, jossa Neuvostoliiton kokenut toista olympiakultaa hakenut Boris Lagutin kuitenkin voitti Garbeyn. Tuloksena siis olympialainen hopeamitali.[1]
Seuraavissa Pan-Amerikan kisoissa Kolumbian Calissa Garbey uusi mestaruuden loppuotteluvoitolla Meksikon Emeterio Villanuevasta.[4] Seuraavan vuoden Münchenin olympialaisissa Garbey eteni kohti mitaliotteluita kolmella voitolla Ghanan Ricky Barnorista, Itävallan Franz Csandlista ja Etelä-Korean Im Jae-Geunista. Puolivälierässä vastaan tullut Puolan kokenut Wiesław Rudkowski otti voiton ja pudotti Garbeyn mitaleilta.[1] Vuonna 1974 aloitetut MM-kisat tarjosivat Garbeylle uuden kilpailuareenan. Ensimmäiset nyrkkeilyn MM-kisat olivat kotiareenalla Havannassa elokuussa 1974. Niissä Garbey ottikin mestaruuden voitoilla Tšekkoslovakian Tomas Kemelistä, Itä-Saksan Peter Tiepoldista, Meksikon Emeterio Villanuevasta ja Neuvostoliiton Anatoli Klimanovista ennen loppuottelua, jossa Garbey kukisti Venezuelan Alfredo Lemusin tuomariäänin 3–2.[5]
Vuoden 1975 Pan-Amerikan Kisat Meksikossa toivat Garbeylle kolmannen mestaruuden, kun hän kukisti loppuottelussa Kanadan Michael Prevostin pistein.[6] Garbeyn kolmannet olympiakisat toivat jälleen mitalin. Voitot Mongolian Dashnyamyn Olzvoista, Yhdysvaltain Neitsytsaarten Earl Liburdista, Suomen Kalevi Kosusesta toivat hänet välieriin, jossa hän kuitenkin hävisi Jugoslavian Tadija Kačarille. Näin Garbey sai toisen olympiamitalin, pronssia.[1]
Olympialaisten jälkeen Rolando Garbey lopetti uransa ja siirtyi valmennustehtäviin. Tunnetuimpia hänen valmennettaviaan olivat kaksinkertainen olympiakultamitalisti ja maailmanmestari Guillermo Rigondeaux, joka on esiintynyt myös menestyksellisesti ammattilaiskehissä.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Rolando Garbey Olympedia. Viitattu 18.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Rolando GARBEY geocities.com. Arkistoitu 27.10.2009. Viitattu 7.11.2022 (espanjaksi).
- ↑ 5.Panamerican Games, Civic Auditorium, Winnipeg, Canada August 1-6, 1967 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 7.11.2022 (englanniksi).
- ↑ 6.Panamerican Games - Cali, Colombia - August 1-9 1971 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 7.11.2022 (englanniksi).
- ↑ 1.World Championships Havana, Cuba August 17-30, 1974 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 7.11.2022 (englanniksi).
- ↑ 7.Panamerican Games Arena Mexico, Mexico City, Mexico October 14-25, 1975 amateur-boxing.strefa.pl. Viitattu 7.11.2022 (englanniksi).
- ↑ A Guide to Cuban Boxers historyofcuba.com. Viitattu 7.11.2022 (englanniksi).
|
