Rogozarski IK-3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rogozarski IK-3
Kuvassa on Rogozarski IK-3:n pienoismalli, Jugoslavian kansallistunnuksin.
Kuvassa on Rogozarski IK-3:n pienoismalli, Jugoslavian kansallistunnuksin.
Tyyppi hävittäjä
Alkuperämaa  Jugoslavian kuningaskunta
Valmistaja Ikarus
Suunnittelija Ljubomir Ilic, Kosta Sivcev, Slobodan Zrnic[1]
Miehistö 1
Valmistumisvuosi 1939
Ensilento 1938
Käyttöönottovuosi 1939
Valmistus lopetettu 1939
Valmistusmäärä 13
Mitat
Pituus 8,00 m
Kärkiväli 10,30 m
Korkeus 3,25 m
Siipipinta-ala 16.6 m²
Nopeus 527 km/h
Lentomatka 785 km
Tyhjäpaino 2 068 kg
Voimanlähde
Koneisto Hispano-Suiza 12Ycrs V-moottori
Teho 980 (731 kW)
Aseistus
Aseistus 1x 20 mm Hispano-Suiza HS.404 tykki, 2x 7,92 mm Browning FN kk

Rogozarski IK-3 (serb. Рогожарски ИК-3) on ennen toista maailmansotaa Jugoslaviassa suunniteltu ja valmistettu hävittäjälentokone. Se oli Ikarus IK-2:n seuraaja. Konetyyppiä valmistettiin vain yhden noin hävittäjälaivueen verran, eli 12 kappaletta.[1] Ensilento tehtiin toukokuussa 1938.[1] Prototyyppi tuhoutui koelennolla 19. tammikuuta 1939,[1] mutta konetyyppi määrättiin silti tuotantoon. Joitain muutoksia ja parannuksia siihen kuitenkin tehtiin, muun muassa tehokkaampi moottori. Toimitukset toteutuivat heinäkuuhun 1939 mennessä.

Konetyyppi oli omana kehityskautenaan verrattain edistyksellinen: siinä oli vapaasti kantava alataso, katettu ohjaamo sekä sisäänvedettävät laskutelineet. Tykkiaseistus oli suhteellisen harvinaista vielä tuona aikakautena. Profiililtaan kone muistuttaa joissain määrin brittiläistä Hawker Hurricanea sekä ranskalaista Morane-Saulnier M.S. 406:ta.

Saksan hyökättyä Jugoslavian alueelle, tällä konetyypillä pudotettiin 11 vastustajan lentokonetta huhtikuussa 1941. Loput jäljelle jääneet IK-3-tyypin koneet koottiin varalaskukentälle jossa ne tuhottiin, etteivät jäisi vihollisen käsiin.

Konetyyppi käytti jugoslavialaisvalmisteista, Avian lisenssillä valmistamaa Hispano-Suizan 12-sylinteristä V-moottoria, tyyppiä 12Ycrs. Sen teho oli 980 hv (731 kW). Huippunopeus oli 527 km/h. Lakikorkeus, jota ei kirjalähdetieto varmista, oli 12 000 metriä. Aseistuksena oli 1x 20 mm tykki, sekä 2x 7,92 mm synkronoidusti ampuvat kk:t, kaikki runkoon kiinteästi asennettuina ja eteenpäin suunnattuina.[2]

Kuvassa 6. lentorykmentin jugoslavialaisia pilotteja IK-3 hävittäjäkoneen äärellä.

Muita aikalaisia, sekä samalla varsin muistuttavia verrokkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hawker Hurricane
  • Morane-Saulnier M.S.406 ja M.S. 410

Mitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siipien kärkiväli 10,30 m
  • Pituus 8,00 m
  • Korkeus 3,25 m
  • Tyhjäpaino 2 068 kg
  • Enimmäislentoonlähtöpaino 2 630 kg
  • Lentomatka 785 km.
  • Lakikorkeus 9 460 m

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chant, Chris: II Maailmansodan lentokoneet, Karisto, 2008, Hämeenlinna (suom. Petri Kortesuo) Alkuteos: Amber Books, 1999 ISBN 978-951-23-5025-4 (s. 281)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Century of Flight: Rogozarski IK-3 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Chant: s. 281

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]