Robert Henri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robert Henri,
Gertrude Käsebierin valokuva, vuodelta 1900.

Robert Henri, syntyjään Robert Henry Cozad (24. kesäkuuta 1865 Cincinnati12. heinäkuuta 1929 New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari. [1] [2]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Henrin isä oli kiinteistösijoittaja ja uhkapeluri. Perheen isä oli mukana ampumavälikohtauksessa jossa yksi mies kuoli. Skandaalin vuoksi perhe vaihtoi sukunimensä ja muutti Atlantic Cityyn. [3]

Henri kirjautui Pennsylvania Academy of Fine Artsin oppilaaksi vuonna 1886 ja jatkoi opintojaan Pariisissa vuonna 1888. Siellä häntä opetti aikansa muotitaiteilija William-Adolphe Bouguereau. École des Beaux-Artsiin hän pääsi vuonna 1891, mutta päätti palata samana vuonna Yhdysvaltoihin. [4]

Vuonna 1892 Henri aloitti neljä vuotta kestäneen taideopettajan uransa Philadelphian School of Desing of Womenissa. Hän kannusti monia lahjakkaita nuoria jatkamaan opintojaan New Yorkin oppilaitoksissa. Hän jatkoi käyntejään Pariisissa ja yksi hänen töistään ostettiin pariisilaiseen museoon. Hän asettui asumaan loppuelämäkseen New Yorkiin vuonna 1900. [5]

New Yorkissa Henri ryhtyi taideopettajaksi New York School of Artissa ja järjesti näyttelyitä urbaaneja näkymiä esittäneestä taiteesta. Häntä pidetään nykyään erittäin merkittävänä taideopettajana. Opettajana Henri suhtautui torjuvasti sekä perinteiseen akateemiseen taiteeseen että impressionismiin. Hän ryhtyi kehittämään omaa, urbaania suuntaustaan, missä kohdetta lähestyttiin rohkean maalauksellisesti. [6] [7]

Vuonna 1906 Henri valittiin National Academy of Designin jäseneksi. Hän lähti akatemiasta seuraavana vuonna, kun hänen seitsemän ystävänsä töitä ei otettu mukaan näyttelyyn. Hän päätti ystävineen perustaa oman ryhmän, joka sai nimen The Eight. Vuonna 1910 hän päätti järjestää vapaiden taiteilijoiden näyttelyn joka perustui säännölle, ei tuomaristoa eikä palkintoja. The Eight oli alkuna myöhemmälle newyorkilaiselle Aschan Schoolille, joka keskittyi realistiseen taiteeseen. Avioliiton Henri solmi vuonna 1908 irlantilaistaustaisen Marjorie Organin kanssa. Noihin aikoihin hän kutsui taideakatemioita "taiteen haustausmaiksi" niiden jäykkien periaatteiden vuoksi. [8] [9] [10]

Vuoden 1909 paikkeilla Henri luki Hardesty Marattan väriteorian ja näkyi hänen paletissaan värien kirkastumisena. Hän kiinnostui myös muotokuvamaalaamisesta ja sai mallinsa näytäämään eläviltä ja valitsi heidät ennakkoluulottomasti monista eri kansallisuuksista ja yhteiskuntaluokista. "Taidetta elämän vuoksi" oli hänen tunnuslauseensa. Hän alkoi saada palkintoja töistään ja pääsi opettajaksi Art Students Leagueen vuonna 1915 ja toimi siellä opettajana vuonna 1929 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Opettajana Henri oli ihailtu. Hänen opetusperiaatteensa on dokumentoitu vuoona 1923 ilmestyneessä Margery Ryersonin kirjassa The Art Spirit. Kuolinvuonnaan hänet nimettiin kolmen suurimman elävän yhdysvaltailaisen taiteilijan joukkoon kuuluvaksi. [11] [12]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]