Robert Bremer
Robert Bremer (9. toukokuuta 1777 Perniö – 14. toukokuuta 1844 Perniö) oli suomalainen tehtailija ja ruukinpatruuna.[1] Hänen vanhempansa olivat turkulainen tukkukauppias, Teijon patruuna, ylitirehtööri Josef Bremer (1743–1814) ja Teijon ruukin perijätär Anna Charlotta Kijk (1750–1800). Bremer tuli ylioppilaaksi Turussa 1788. Hän avioitui vuonna 1800 Birgitta (Brita) Katarina Hellbergerin (1777–1855) kanssa.
Isän, Teijon patruunan Josef Bremerin kuoltua 1814 siirtyi omaisuus kuudelle pojalle: kauppias Jakob Reinholdille (1773–1830), masuunimestari Karl Otolle (1776–1828), kauppalaivuri Hans Henrikille (1779–1832), luutnantti Augustille (1787–1861), kapteeni ja ruukinomistaja Josef Bremer nuoremmalle (1789–1874) ja Robertille, mutta lopulta kaikki päätyi Robert Bremerin omistukseen, myös Kirjakkalan ruukki, jonka hän osti 1831. Malminetsinnästä kiinnostunut Bremer käynnisti kaivostoiminnan Kiskon Vihiniemessä 1820.[2][3] Hän löysi malmiesiintymän myös Hummeldalin eli nykyisen Mathildedahlin alueelta 1825.
Bremer oli kiinnostunut matematiikasta, meteorologiasta ja tähtitieteestä ja hän oli alkemisti. Hän ennusti Turun joutuvan vuonna 1827 vedenpaisumuksen valtaan ja rakennutti sitä varten arkin.[4] Samana vuonna Turussa raivosi Suomen ja Pohjoismaiden historian suurin kaupunkipalo.
Robert Bremerin aikana Teijon ruukilla ei tehty teknisiä uudistuksia. Merkittävimmäksi muistomerkiksi jäi 1830 valmistunut ruukinkirkko, jonka luonnontieteistä ja teologiasta kiinnostunut Bremer rakennutti kiitokseksi ihmiskunnan säästämisestä vedenpaisumukselta.[5]
Bremer on haudattu Teijon ruukin hautausmaalle empiretyyliseen kiviseen kappeliin.
Jälkeläiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Charlotta Elisabet Bremer (8.7.1802 Turku – 28.11.1860 Turku) avioitui 1823 lääkäri August Vilhelm Walleniuksen (1795–1853) kanssa, josta myöhemmin tuli Turun kaupunginlääkäri.[6] Heillä oli neljä lasta: Catharina Alfonsina, Lovisa Victorina, Augusta Charlotta ja August Ivar Wallenius.
- Viktor Zebor Bremer, vuorineuvos ja tuomari (30.3.1804 Teijo – 19.1.1869 Mietoinen) oli niin ikään mukana ruukkitoiminnassa ja oli sittemmin sekä Teijon että Mathildedalin ruukkien omistaja. 1. puoliso Agnes Charlotta Bassi (1816–1849) ja 2. puoliso vapaaherratar Ottiliana Mathilda Rehbinder (1825–1900). Lapset ensimmäinen avioliitto: Karl Viktor Bremer (1836–1884),[7] Eugène Robert Bremer (1837–1914), Ida Charlotta Bremer (1839–1918), Hugo Raymund Bremer (1840–1920) ja Matilda Sofia Bremer (1847–1853). Lapset toinen avioliitto: Uno Otto Bremer, 1906 lähtien Honka (1858–1936)[8], Otto Wladimir Bremer (1853–1854) ja Harald Constantin Bremer (1854–1859).
- Karolina Rosinda Bremer (25.2.1806 Teijo – 8.7.1886 Naantali) avioitui 1832 maanmittari ja ylimetsänhoitaja Bror Erik Mallénin (1800 –1882) kanssa.[9]
- Joris Eggert Bremer (4.8.1808 Teijo – 15.5.1863 Kirjakkala) oli ruukinjohtaja ja Teijon tehtaan 1/3-osakas. [10] Hän tuli ylioppilaaksi 1825 ja avioitui serkkunsa Johanna Gustava Bremerin (1812–1891) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta: Claes Robert Julius Bremer, Alexander Napoleon Bremer, Selma Johanna Charlotta Wendelin, Carl Eggert Bremer, Hilma Anna Juliana Wahlström, Onni Egbert Bremer, Hilda Olga Mariana Bremer ja Hilding Albert Ferdinand Bremer.
- Anna Lovisa Bremer (1810–1846), avioitui 1833 Carl Jakob Lundströmin (1800–) kanssa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bremer, Robert hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 1462. Otava 1967.
- ↑ Teijon ensimmäinen kirkko.
- ↑ Teijon kirkko.
- ↑ Teijo_ra_historia_leipis – Kalastus Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 26.6.2018.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 25.6.2018.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 25.6.2018.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 Helsingin yliopisto. Viitattu 25.6.2018.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 25.6.2018.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin yliopisto. Viitattu 25.6.2018.
| ||||||||||||||
