Robert Bartlett

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kapteeni Robert A. Bartlett. Kuva on otettu 1914 Yhdysvaltojen rannikkovartion kutterin Bearin kannella. Takana Bartlettilla oli 700 mailin marssi 37 päivässä Wrangelinsaaren leiriltä mantereelle.

Robert Abram Bartlett (15. elokuuta 1875 Brigus, Newfoundland, Kanada28. huhtikuuta 1946 New York, Yhdysvallat[1]) oli kanadalainen kapteeni ja napaseuturetkeilijä.

Äiti pani 15-vuotiaan Bartlettin metodisticollegeen pappiskoulutukseen, mutta poika lähti kuitenkin kouluttautumaan kapteeniksi saadakseen oikeuden työskennellä laivan kapteenina, kuten enonsa, joka oli osallistunut naparetkikuntiin, Enonsa kautta Bartlett tutustui Robert Pearyyn ja pääsi tämän mukana 1898 tutkimusretkelle, jolla pyrittiin pohjoisnavalle. Vuonna 1905 Bartlett lähti Pearyn mukana S. S. Rooseveltin kapteenina matkaan, mutta retki oli päätyä tuhoisasti. Retkikunta onnistui kuitenkaan palaamaan New Yorkiin. Vuonna 1908 Peary lähti Bartlettin kanssa toiselle ja viimeiselle yritykselle saavuttaa Pohjoisnapa. Sillä kertaa päästiin 150 mailin päähän pohjoisnavasta, loppumatka koiravaljakoilla, ennen kuin oli pakko kääntyä takaisin. Suorituksensa ansiosta Bartlett sai 1909 National Geographic Societyn korkeimman mitalin Hubbard-mitalin.[1]

Bartlett osallistui vuonna 1913 matkaan lähteneelle napaseutututkija Vilhjalmur Stefanssonin johtamalle Kanadan arktisen tutkimusretkikunnan tutkimusmatkalla lippulaivan brigantiini Karlukin kapteenina. Tavoitteena oli päästä Beringinsalmen kautta Kanadan arktisille vesille. Seuraavan vuoden puolella alus juuttui jäihin Kanadan pohjoispuolella Beaufortinmerellä.[2][1] Stefansson hylkäsi laivan ja sen miehistön.[3] Pian alus lähti ajelehtimaan jäissä, ja lopulta se murskaantui jäiden paineessa. Miehistö ehti kuitenkin pelastaa siitä miehet ja tarvikkeet ennen kuin se upposi.[4][1]

Osa miehistä lähti Bartlettin mukana kohti Wrangelinsaarta ja onnistui pääsemään perille. Bartlett itse ja kuusi eskimometsästäjää lähtivät koiravaljakolla kohti mannerta hakemaan apua ja pääsivät Jakaninniemelle.[5]

Bartlett lähetti kuunari King and Wingen pelastamaan saarella jääneitä, joista osa oli ehtinyt kuolla, Se saapui perille 7. syyskuuta 1914. Bartlett itse saapui seuraavana päivänä barkentiini Bearilla.[6] Wrangelinsaaren omistus oli tuolloin vielä epäselvä, ja kanadalaiset nostivat sinne Kanadan lipun.[7]

Bartlett osti 1925 toiselta enoltaan pienen kuunarin Morrisseyn ja teki sillä vuodesta 1926 kuolemaansa saakka 20 matkaa arktisille alueille, joilta hän keräsi näytteitä, teki arkeologissa havaintoja, korjasi karttoja ja myös keräsi eläimiä eläintarhoihin. Matkoilla oli mukana kuvaajia dokumentoimassa retkiä filmille.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Robert Abram Bartlett, Peary-MacMillan Arctic Museum, viitattu 30.11.2016
  2. Gorskov s. 26
  3. New Yorki Times
  4. Gorskov s. 26
  5. Gorskov s. 27
  6. Gorskov s. 27
  7. Gorskov s. 26