Risto Niku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Risto Lauri Tapani Niku (s. 15. helmikuuta 1941 Lahti[1]) on suomalainen tiedottaja, toimittaja ja tietokirjailija. Koulutukseltaan Niku on filosofian maisteri.

Niku valmistui ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna 1959 ja filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1966 opiskeltuaan kirjallisuutta, suomen kieltä ja taidehistoriaa. Hän oli Etelä-Suomen Sanomien toimittaja vuosina 1964–1970, Yhdysvaltain tiedotustoimiston lehdistöavustaja 1970–1973 ja Helsingin Puhelinyhdistyksen (sittemmin Elisan) tiedotuspäällikkö 1973–2003. Niku oli myös Squash-uutiset-harrastelehden päätoimittaja 1979–1982.[1]

Niku tunnetaan kirjoittamistaan tietokirjoista, joissa hän on pyrkinyt selvittämään Suomen historian kuuluisia ratkaisemattomia poliittisia rikoksia ja muita mysteerejä. Hän on kirjoittanut kirjat muun muassa sisäministeri Heikki Ritavuoren murhasta vuonna 1922, matkustajakone Kalevan alasampumisesta vuonna 1940 ja kapteeni Ivan Belovin ampumisesta vuonna 1944. Niku väittää tietävänsä Belovin ampujan nimen, mutta ei suostu paljastamaan sitä julkisuuteen.[1]

Nikun vanhemmat olivat hiihtäjä ja olympiamitalisti Tapani Niku[1] ja kokoomuspoliitikko Hilja Niku[2].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Murtomaata. Suomalaisen murtomaahiihdon uranuurtaja Tapani Niku muistelee, toim. Risto Niku, Pohjoinen, 1979
  • Palloa päin seiniä! Suomalaisen squashin tarina, Suomen squashliitto, 1991
  • Neljännesvuosisata hyvässä seurassa. Helsinki Squash Rackets Club 1971-1996, Helsinki Squash Rackets Club, 1996
  • Suomen murtomaahiihdon uranuurtaja Tapani Niku 1895-1989, 1995
  • HPY:n muutoksen vuosikymmenet: Vuorineuvokset Martti Harva ja Kurt Nordman kertovat, miten Helsingin Puhelinyhdistys muuttui tietoliikennekonserniksi, Elisa Communications, 2002
  • Kuka ampui kapteeni Ivan Belovin? Suomen kaikkien aikojen tutkituin murhajuttu, Edita, 2003
  • Ministeri Ritavuoren murha, Edita, 2004
  • Kahdeksan tuomittua miestä. Sotasyyllisten vankilavuodet, Edita, 2005
  • Kalevan kuolemanlento, Edita, 2007[3]
  • Suomalaisia tietokirjailijoita, BTJ Kustannus, 2008
  • Kovaa peliä Alpeilla. Miten Suomi sai ensimmäisen olympiamitalin hiihdossa, Suomen Urheilumuseosäätio, 2009
  • Suomalaisia tietokirjailijoita 2, Avain 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Veli-Pekka Leppänen: Risto Niku tutkii konnantöitä – Yhden tekivät norjalaiset hänen isälleen Tapani Nikulle Ranskan Chamonix’ssä vuonna 1924 Helsingin Sanomat 14.2.2021. Viitattu 14.2.2021.
  2. Kuka kukin on 1978, s. 639 Runeberg.org.
  3. Kalevaa tutkinut kirjailija: Ei selitä alasampumista Helsingin Sanomat. 12.7.2015. Viitattu 24.7.2017.