Rinteln
| Rinteln | |
|---|---|
  Rinteln |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Ala-Saksi |
| Piirikunta | Landkreis Schaumburg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 109 km² |
| Korkeus | 56 m |
| Väkiluku | 26 733 |
| – Väestötiheys | 245 as./km² |
Rinteln on pienehkö kaupunki Weserberglandin alueella Ala-Saksin osavaltiossa Saksassa noin 50 kilometriä Hannoverista lounaaseen.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rinteln sai alkunsa 1000-luvun lopulla. Weserin pohjoisrannalle kasvoi kylä nimeltä Rentene (myöhemmin Alt-Rinteln). Vuoden 1230 tienoilla kreivi Adolf IV von Holstein und Schaumburg (hallintokausi 1225–1239, kuoli 8. heinäkuuta 1261 munkkina Kielissä) perusti Neu-Rintelnin vastakkaiselle rannalle. Kaupunkioikeudet Rintelnille myönnettiin 1239.[1] Pian perustamisen jälkeen kaupungin ympärille alettiin rakentaa muuria. Rintelnin talouselämän kehittymiselle keskeistä oli sijainti Weserin varrella. Kauppatavara kulki Bremenistä alas jokea pitkin. Ankara takaisku myönteiselle kehitykselle oli vuosien 1625 ja 1626 ruttoepidemia, jossa kuoli lähes kolmannes Rintelnin väestöstä. Vuonna 1621 perustettiin Rintelnin yliopisto (Universität Rinteln, Alma Ernestina), joka toimi vuoteen 1810. Tiedekuntia oli neljä ja opiskelijoita 100–130.
Vanha Schaumburgin kreivikunta jaettiin vuonna 1640 Lippen kreivien ja Hessen-Kasselin maakreivien kesken. Rintelnistä tuli 1651 hesseniläinen varuskuntakaupunki, joka rakennettiin linnoitukseksi vuosina 1665–1680. Seitsenvuotisen sodan ja Napoleonin sotien aikana (1806) Rinteln antautui taistelutta ranskalaisille joukoille. Miehitysajan jälkeen Schaumburgin kreivikunnasta tuli jälleen Hessen-Kasselin maakreivikunnan eksklaavi. Koko maakreivikunta liitettiin Preussiin 1866. Rintelnin kehitys vauhdittui 1800-luvun puolivälissä. Kaupunki liitettiin Saksan rautatieverkkoon ja teollisuus sai kasvusysäyksen.
1920- ja 1930-luvuilla sosialistisesta aatteesta ammentaneet puolueet - NSDAP, SPD ja KPD - kamppailivat vallasta. Näistä SPD oli 2010-luvun alussa edelleen kaupungin mahtipuolue. Rinteln myönsi Adolf Hitlerille kaupungin kunniakansalaisuuden 12. huhtikuuta 1933, kunniakansalaisuus peruttiin 28. maaliskuuta 1946. Rintelnissä tilastoitiin 73 juutalaista asukasta vuonna 1933. Kansallissosialismin kaudella useat heistä tekivät itsemurhan ja 34 murhattiin. Toisen maailmansodan lopussa kaupungin kansallissosialistijohtajista osa kuoli oman käden kautta, osa sotatoimissa ja osa pakeni, mutta ketään ei saatu oikeudelliseen vastuuseen sodan päätyttyä. Väestönsiirrot erityisesti Sleesiasta kaksinkertaistivat Rintelnin asukasluvun toisen maailmansodan jälkeen. Schaumburgin kreivikunnasta tuli osa Ala-Saksin osavaltiota vuonna 1946. Rintelniin liitettiin kahdeksantoista kuntaa vuonna 1974 ja siitä tuli 1977 perustetun Landkreis Schaumburgin väekkäin kunta. Rinteln otettiin mukaan Ala-Saksin kaupunkien kunnostusohjelmaan 1979. Vanhankaupungin ilmeen kohentaminen päättyi jalankulkuvyöhykkeen avaamiseen vuonna 2003.
Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Merkittävä osa Rintelnin arkkitehtonista kulttuuriperintöä on ristikkotalojen muodostama vanhakaupunki, jonka keskus on 1980-luvulla kunnostettu tori. Evankelisluterilainen kaupunginkirkko St.-Nikolai-Kirche sijaitsee torin laidalla. Kirkon vanhin osa on vuonna 1238 valmistunut basilika. Nykyisen kolmilaivaisen muodon kirkko sai 1300-luvulla ja barokkityylisen kupolin 1800-luvun alussa. Kirkon lattiaa korotettiin vuonna 1810 Weserin toistuvien tulvien takia 120 senttimetriä. Weserin renessanssia edustaa saman torin reunalla sijaitseva Ratskeller. Rintelnin muita nähtävyyksiä ovat muun muassa:
- Eulenburg museoineen
- Kloster Möllenbeck (Möllenbeckin luostari)
- Industriemuseum Unterer Eisenhammer (teollisuusmuseo)
- Katolinen kirkko St. Sturmius, uusgoottilainen, valmistunut 1888
- Klippenturm (20-metrinen näkötorni Wesergebirgen vuorilla, rakennettu 1889)
- Schaumburg (vuoristolinna)
- Erlebniswelt steinzeichen (vapaa-ajanpuisto)
- Heimatstube Exten (Extenin kotiseutumuseo)
- Jüdischer Friedhof (juutalainen hautausmaa)
Talous ja liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rintelnin suurin työllistäjä on 1934 perustettu virvoitusjuomayritys Riha (riha Richard Hartinger Getränke). Muita merkittäviä yrityksiä ovat Hubert Stüken GmbH, Owens-Illinois'n lasitehdas, Weserwaben ja ROLEC. Halpakauppaketju Aldilla on keskusvarasto Rintelnissä.
Rinteln sijaitsee vuonna 1875 avatun Elze–Löhne-radan eli niin kutsutun Weser-Bahnin varrella. Kaupungin rautatieasema, Bahnhof Rinteln, sijaitsee ydinkeskustan pohjoispuolella.
| Linja | Reitti | Junien kulkutiheys |
|---|---|---|
| ERB 77 | Weser-Bahn (Bünde –) Löhne – Rinteln – Hameln – Elze – Nordstemmen – Hildesheim |
Tunneittain |
Rautatieasema toimii niin ikään museorata Rinteln–Stadthagenin pääteasemana.
Rintelnin läheisyydessä kulkee Bundesautobahn 2, lähin liittymä on Bad Eilsen. Bundesstraße 83:n ja 238:n reitit kulkevat kaupungin keskustan liepeillä. Barntrupista Rintelniin johtaa 30-kilometrinen maantie Extertalstraße. Rintelnin eteläpuolella puolestaan sijaitsee lentopaikka Flugplatz Rinteln. Weserin vesiliikenne on vähäistä.
Kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rintelnissä ovat syntyneet muun muassa näyttelijä Ilse Ritter, brittiläisen rockyhtye Blurin kitaristi Graham Coxon ja keihäänheittäjä Stephan Steding. Kaupungissa ovat aikoinaan vaikuttaneet muun muassa runoilija Franz von Dingelstedt (1814–1881), kirjailija Johanna Elberskirchen (1864–1943) ja teologi Josua Stegmann (1588–1632).
Lähteet ja viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Blazek, Matthias, Die Grafschaft Schaumburg 1647–1977, ibidem, Stuttgart 2011, s. 12, ISBN 978-3-8382-0257-0
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Postinumero: | 31737 |
| Kuntakoodi: | 03 2 57 031 |