Rikkidikloridi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rikkidikloridi
Sulfur-dichloride-2D-dimensions.png
Sulfur-dichloride-3D-vdW.png
Tunnisteet
CAS-numero 10545-99-0
Ominaisuudet
Molekyylikaava SCl2
Moolimassa 102,97 g/mol
Ulkomuoto Punainen neste
Sulamispiste −78 °C [1]
Kiehumispiste 59 °C (hajoaa) [1]
Tiheys 3,6 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa [1]

Rikkidikloridi (SCl2) on myrkyllinen rikin ja kloorin muodostama yhdiste. Se on yksinkertaisin kloorin sulfideista. Rikkidikloridia käytetään orgaanisessa synteesissä ja valmistettaessa muita rikin yhdisteitä. Huoneenlämpötilassa aine on punainen neste.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikkidikloridia voidaan valmistaa rikistä ja kloorista. Reaktion ensimmäisessä vaiheessa rikki ja kloori reagoivat muodostaen dirikkidikloridia, joka reagoi edelleen kloorikaasun kanssa muodostaen rikkidikloridia. Jälkimmäinen reaktio on huoneenlämpötilassa hidas ja katalyytteinä käytetäänkin ferrikloridia tai jodia. Dirikkidikloridin ja kloorin reaktio on myös tasapainoreaktio. Pieni määrä fosforipentakloridia siirtää tasapainoa rikkidikloridin puolella. Kumpikin aineen valmistuksessa käytetyistä reaktioista ovat eksotermisiä.[2]

¼ S8 + Cl2 → S2Cl2; ΔH = −58,2 kJ/mol
S2Cl2 + Cl2 Biochem reaction arrow reversible NNNN horiz med.svg 2 SCl2; ΔH = −40,6 kJ/mol

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikkidikloridia voidaan käyttää liittämään klooria tyydyttymättömien yhdisteiden kaksoissidoksiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana rikkidikloridia käytettiin valmistettaessa sinappikaasun esiastetta 2-kloorietyylisulfenyylikloridia. [3]

Rikkidikloridia voidaan käyttää rikkitetrafluoridin valmistamiseen. Rikkidikloridi reagoi natriumfluoridin kanssa asetonitriililiuoksessa. [4]

Rikkidikloridi hajoaa hydroksidi-ionien vaikutuksesta, jolloin syntyy kloridi- ja tiosulfaatti-ioneja sekä vettä. [2]

2 SCl2 + 6 OH- → 4 Cl- + S2O32- + 3 H2O

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikkidikloridi on myrkyllistä. Aineen hengittäminen aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja kurkkukipua. Nieleminen saa aikaan huonoa oloa ja voi johtaa myös pyörtymiseen. Aine aiheuttaa vakavia syövytysvammoja joutuessaan kosketuksiin ihon tai silmien kanssa. Rikkidikloridi on myös haitallista ympäristölle ja erityisesti vesieliöille. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Rikkidikloridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 5.4.2009
  2. a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 529. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2009). (englanniksi)
  3. Constance M. Pechura, David P. Rall: Veterans at Risk, s. 72. National Academies Press, 1993. ISBN 978-0-309-09001-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2009). (englanniksi)
  4. Steve Mitchell: Biological interactions of sulfur compounds, s. 15. CRC Press, 1996. ISBN 978-0748402458. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 5.4.2009). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.