Rikin kiertokulku

Kaavakuva rikin kiertokulusta.

Rikin kiertokulku on osa biokemiallista kiertoa. Rikki on kasveille tärkeä ravinne, jota ne tarvitsevat kahden aminohapon, metioniinin ja kysteiinin, muodostamiseen. Kasveissa muodostuu myös joitakin rikkiyhdisteitä, jotka ovat tarpeen kasveille niiden vastustuskyvyn kannalta tauteja vastaan. Rikkiyhdisteet myös parantavat kasvien rasituksen kestävyyttä. Joidenkin rikki-yhdisteiden on hapetuttava maassa, ennen kuin kasvit voivat ottaa niitä maaperästä. Tämä hapettuminen tapahtuu mikrobien vaikutuksesta. Kun kasvit ottavat juurillaan rikkiä ravinnokseen, rikkiä poistuu maasta ravintoketjuun. Näin ollen rikki kiertää ekosysteemissä, kunnes se palautuu hajottajaeliöiden toiminnan myötä maaperään. Rikkiä poistuu maaperästä myös valumavesien mukana. Maataloudessa käytettäviä erityisiä rikkilannoitteita on saatavana hienojakoisena jauheena ja rakeina. Myös lietelanta sisältää rikkiä. Teollisuuden päästöistä lähtöisin oleva rikkidioksidi lisää maaperän happamuutta sekä on suoraan ilman välityksellä haitallinen metsien puille ja näin puille voi aiheutua neulasvaurioita.