Marinus van IJzendoorn
| Marinus van IJzendoorn | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. toukokuuta 1952 Tiel[1] |
| Ammatti | psykologi, lapsi- ja perhetutkimuksen professori[2][1], osa-aikainen ihmisen kehityksen tutkimusprofessori[3] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Amsterdamin yliopisto (M.A. 1976), Freie Universität Berlin (Ph.D. 1978) ja Max Planckin ihmisen kehityksen ja koulutuksen instituutti [2][1] |
| Instituutti | Leidenin yliopisto[2][1], Rotterdamin Erasmus-yliopisto[3] |
| Oppilaat | ohjannut yli 70 valmistunutta väitöskirjatyötä, 12 ohjausta oli meneillään[3] |
| Tutkimusalue | lapsen kehitys ja vanhemmuus, erityisesti kiintymyssuhde |
| Palkinnot | monia,[2] mm. Spinoza Prize (NWO, 2004), Haifan yliopiston kunniatohtori (2008),[3] Aristotele-palkinto (EFPA, 2011),[4] Highly Cited Researcher (2016)[5] |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Marinus (Rien) H. van IJzendoorn (s. 14. toukokuuta 1952 Tiel) on kasvatustieteilijä, psykologi ja Leidenin yliopiston lapsi- ja perhetutkimuksen professori.[2][1] Vuodesta 2010 lähtien hän on ollut myös Rotterdamin Erasmus-yliopiston osa-aikainen ihmisen kehityksen tutkimusprofessori.[3]
Hän valmistui pedagogiikka pääaineenaan Amsterdamin yliopistosta vuonna 1976 (M.A.) ja väitteli tohtoriksi Freie Universität Berlinissä 26-vuotiaana vuonna 1978. Hän opiskeli myös Max Planckin ihmisen kehityksen ja koulutuksen instituutissa. Vuosina 1978–1981 hän toimi tutkijana Leidenin yliopistossa, jonka jälkeen hänet nimitettiin professoriksi 29-vuotiaana.[2][1]
Professori van IJzendoorn tutkimuksen kohteena on lapsen kehitys ja vanhemmuus; erityisen keskeinen tutkimuskohde on kiintymyssuhde. Hän on luonut tieteellistä perustaa alan teorialle. Hän oli ensimmäisiä, jotka käytti laajoja meta-analyysejä tilastollisten tulosten saamiseksi kiintymyssuhdetta koskevista tutkimuksista. Näiden pohjalta hän pyrki luomaan näyttöön pohjautuvia käytännön hoitosuosituksia.[1]
Van IJzendoorn on työryhmineen osoittanut, että vanhemmat tyypillisesti siirtävät omia kokemuksiaan kiintymyssuhteesta lapsilleen. Yhdessä saksalaisten ja israelilaisten tutkijoiden kanssa hän havaitsi, että holokaustista selvinneet onnistuivat usein suojelemaan lapsiaan ja lapsenlapsiaan kokemiltaan kauheuksilta. Näiden tutkimusten osana van IJzendoornin tutkimusryhmä validoi mittaustavan, josta on muodostunut maailmanlaajuinen standardi. Israelilaisten tutkijoiden kanssa van IJzendoorn osoitti, että perinteisessä kibbutsissa kasvaneet lapset olivat vähemmän turvallisesti kiintyneitä vanhempiinsa kuin perheissään kasvatetut lapset. Professori van IJzendoorn osoitti tutkimusryhmineen myös, että päivähoidossa olleet lapset kiintyivät myös hoitajiinsa.[1]
Van IJzendoorn on ollut Alankomaiden kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1998. Hänet palkittiin vuonna 2004 hollantilaisella Spinoza-palkinnolla (Spinoza Prize), joka on kansallisen tiedeneuvoston myöntämä 2,5 miljoonan euron suuruinen tunnustus uudelle tutkimukselle.[1] Hän sai Euroopan psykologiliittojen federaation (EFPA) kahden vuoden välein jaettavan Aristotele-palkinnon vuonna 2011.[4] Van IJzendoorn kuului vuonna 2016 maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon (Clavier Analytics: Highly Cited Researchers) psykiatrian ja psykologian aihepiirissä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Arkistoitu kopioProf. dr. M.H. (Rien) van IJzendoorn Netherlands Organisation for Scientific Research (Nederlandse Organisatie voor Wetenschappelijk Onderzoek, NWO), nwo.nl. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Arkistoitu kopioMarinus van IJzendoorn. Professor of Child and Family Studies universiteitleiden.nl. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 13.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Curriculum vitae - Marinus H. van IJzendoorn Marinus van IJzendoorn, marinusvanijzendoorn.nl. Viitattu 13.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Aristotle Prize (Aristotele-palkinto on Euroopan 300 000 psykologin kattojärjestö EFPA:n kahden vuoden välein eurooppalaiselle psykologille kerrallaan erityisen merkittävistä ansioista myöntämä tunnustus) Euroopan psykologiliittojen federaatio (EFPA), efpa.eu. Viitattu 13.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Highly Cited Researchers (Category= Psychiatry/Psychology. "The 2016 Highly Cited Researchers list represents some of the world’s most influential minds as determined by a citation analysis of Web of Science data") The 2016 Highly Cited Researchers list. Clarivate Analytics, clarivate.com. Viitattu 13.11.2017. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Google Scholar: Marinus van IJzendoorn (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (scholar.google.com)
| ||||||||||||||||||
