Richard Henneberg
Carl Wilhelm Albert Richard Henneberg (5. elokuuta 1853 Berliini – 19. lokakuuta 1925 Malmö) oli saksalaissyntyinen, ruotsalaistunut säveltäjä, pianisti ja kapellimestari.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henneberg syntyi musikaaliseen perheeseen, jotta äiti lauloi ja isä työskenteli Berliinin kuninkaallisen oopperan kuoromestarina. Henneberg aloitti pianonsoiton opiskelun 7-vuotiaana, mutta sai suurimman osan musiikkiopetuksestaan Wilhelm Rustilta Berliinissä. Vuonna 1870 hän aloitti työn pianistina. Hän esiintyi säestäjänä Saksan lisäksi Skandinaviassa, Venäjällä ja Englannissa. Hänen kanssaan konsertoivat muiden muassa Carl Oskar Arnoldson, Zélia Trebelli-Bettini, Henryk Wieniawski, Konrad Behrend Behrens, Mathilde Mallinger ja Jules de Swert. Kiertäessään Behrensin kanssa Henneberg kävi vuonna 1872 ensimmäisen kerran Ruotsissa.[1]
Vuosina 1872–1873 Henneberg työskenteli kapellimestarina Berliinin Reunion-teatterissa ja vuosina 1873–1875 Bergenin Musikselskapet Harmonienissa Norjassa. Vuonna 1876 hän vei saksalaisen oopperaseurueen Tukholmaan, jossa johti Tannhäuserin ensimmäisen Ruotsissa järjestetyn esityksen 16. elokuuta 1876. Mindre teaternissa pidetyssä esityksessä nimiroolissa oli Franz Ferenczy. Henneberg jatkoi Richard Wagnerin musiikin innokasta edistämistä kapellimestarina Ruotsissa. Työskenneltyään jakson Lontoon Royal Italian Operassa hän asettui Tukholmaan. Vuonna 1879 hän meni naimisiin Konrad Behrend Behrensin tyttären Fanny Louise Behrensin kanssa. Henneberg työskenteli vuoteen 1879 Mindre teaternissa, vuosina 1879–1885 Nya teaternissa ja vuosina 1885–1907 Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa. Nya teaternissa hän saavutti menestystä vuonna 1882 kantaesitetyllä koomisella oopperallaan Drottningens vallfart. Henneberg valittiin vuonna 1885 Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi ja vuonna 1894 hovikapellimestariksi. Hän sai Litteris et Artibus -mitalin vuonna 1889. Hän osallistui Ordenssällskapet W:6:n toimintaan ja sai sen kautta järjestettyä esityksiä eräille omista teoksistaan, joiden joukossa oli kantaatti.[1] Henneberg sai vuonna 1897 Vasa-ritarikunnan ritarin arvon.[2]
Hennebergin vaimo Fanny Louise kuoli vuonna 1899. Henneberg meni seuraavana vuonna naimisiin Tyra Maria Gyllenskeppin kanssa. Vuonna 1901 parille syntyi poika, itsekin myöhemmin säveltäjäksi tullut Albert Henneberg. Henneberg jätti tehtävänsä Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa vuonna 1907 ja työskenteli Tukholman ravintoloissa. Svenska Dagbladet luonnehti erään Hennebergin johtaman Berliinistä tulleen yhdentoista muusikon kokoonpanon jäseniä "parhaiksi kamarimuusikoiksi, joita Tukholman ravintoloissa on pitkään aikaan kuultu". Ohjelmistossa oli muiden muassa Felix Mendelssohnin, Emil Sjögrenin, Andreas Hallénin, Carl Maria von Weberin, Richard Wagnerin ja Gioacchino Rossinin musiikkia.[1]
Musiikkitieteestäkin kiinnostunut Henneberg liittyi vuonna 1910 johtokunnan jäseneksi tutkimusjärjestössä, josta vuonna 1919 tuli Svenska samfundet för musikforskning. Vuonna 1912 Henneberg siirtyi Malmöhön, jossa todennäköisimmin debytoi Baltialaisen näyttelyn (1914) yhteydessä johtamalla siellä päivälliskonsertteja. Vuosina 1915–1920 hän toimi Sydsvenska filharmoniska sällskapetin konserttien kapellimestarina.[1]
Sävellystuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hennebergin teosten joukossa ovat oopperat Drottningens vallfart ja Trettondagsafton, baletti Undina, muuta näyttämömusiikkia, konsertto pianolle ja orkesterille, kamarimusiikkia, pianomusiikkia, lauluja ja kuoroteoksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Richard Henneberg Swedish Musical Heritage
- ↑ Sveriges statskalender / 1915 Projekt Runeberg
| ||||||||||||||||||
