Itsehoitolääke
Itsehoitolääke on lääkevalmiste, jota voi ostaa apteekista ilman lääkemääräystä. Itsehoitolääkkeitä käytetään yleensä silloin, kun oireet ovat lievät, tilapäiset ja selkeät, eivätkä tarvitse lääkärin arviota. Esimerkiksi monien kiputilojen, iho-oireiden ja allergioiden hoitoon saa itsehoitolääkkeitä. Esimerkiksi flunssan oireiden lievitykseen käytettävät itsehoitolääkkeet on kuitenkin tarkoitettu vain lääkkeettömän hoidon – lepo, lämpimät juomat, kurkkupastillit – tueksi.[1]
Itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyy kaikkien lääkkeiden tavoin haittavaikutuksia ja vaaroja. Jokin sairaus voi estää lääkkeen käytön – esimerkiksi ibuprofeeni voi aiheuttaa astmaatikolle kohtauksen. Lääkkeellä voi myös olla yhteisvaikutuksia muiden aineiden kanssa. Pitkäaikaiskäyttöön liittyy syyseurauksellisten haittavaikutusten lisäksi riski, että vakavamman sairauden oireet peittyvät ja lääkäriin hakeutuminen lykkääntyy. Runsaasti väärinkäytettyjä valmisteita ei yleensä saa ilman lääkemääräystä.[1][2]
Itsehoitolääkkeisiin liittyy merkittäviä riskejä esimerkiksi ali- ja ylikäytön osalta. Ihmiset eivät monesti myöskään tunnista, että samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältäviä valmisteita voi olla monia esimerkiski tabletissa, sekä kuumajuomassa. Myös itsehoitolääkkeet ovat lääkevalmisteita, jotka voivat olla vaarallisia liian suurina annoksina - noudata aina pakkauksesta löytyvää suositeltua annosohjetta, sekä mahdollista käyttöaikaa.
Lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke (LVI) on apteekista ilman reseptiä saatava lääke, jonka saa, kun apteekin farmaseuttinen (armaseutti tai proviisori) henkilökunta on ensin varmistanut lääkkeen soveltuvuuden asiakkaalle ja että hän ymmärtää lääkkeen käyttöohjeet. Lisäneuvontaa vaativia itsehoitolääkkeitä ovat esimerkiksi jälkiehkäisyvalmisteet, sekä kipulääke naprokseeni ja migreenikohtauslääke sumatriptaani.
Itsehoitolääkkeisiin liittyy paljon keskustelua, pitäisikö ne vapauttaa myyntiin myös päivittäistavarakauppaan. Esimerkiksi Ruotsissa tavallinen särkylääke parasetamoli vapautettiin vähittäistavaramyyntiin, jonka jälkeen parasetamolin yliannostuksien määrä kasvoi valtavasti. Lopulta parasetamoli vedettiin takaisin apteekkimyyntiin korkean haittaprofiilinsa vuoksi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Itsehoitolääkkeet Lääkekasvatus. Kuopion yliopisto.
- ↑ Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy, 2007. Johdanto farmakologiaan (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
https://www.apteekkari.fi/uutiset/ruotsi-vetaa-osan-sarkylaakkeista-takaisin-apteekkeihin.html