Representaatio (taide)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee esitystä taiteessa. Representaatio on myös kognitiivisessa psykologiassa edustus, esitys, kuvaaminen tai kuvaus.

Representaatio (ransk. représentation), tarkoittaa kuvaamista tai esittämistä.[1] Se on myös taidetta, jossa on kuvaamista tai esittämistä. Representaatio korostaa kuvan tutkimuksen terminä toisaalta kuvatun kohteen ja itse kuvauksen eroa. Tällöin esimerkiksi maisemasta tehty maalaus on maiseman representaatio. Toisaalta representaatio korostaa katsojan osuutta kuvan hahmottamisessa.[2]

Representaatio korostaa kuvatun kohteen ja itse kuvauksen erillisyyttä ja kuvan omalakisuutta. Representaation käsite on tuonut esiin katsojan osuutta kuvan hahmottamisessa ja merkityksenannossa. Ernst Gombrichin mukaan katsojalla on kyky nähdä esimerkiksi litteälle pinnalle maalattujen väriläikkien kokonaisuus kolmiulotteisena maisemana. Tämä johtuu siitä, että ihminen pystyy projisoimaan kuvaan maiseman merkityksen. Se perustuu skeemoihin, eli suurimmaksi oaksi katsojan kuvaan kohdistamiin, opittuihin ennakkoasenteisiin ja odotuksiin. Ernst Gombrichin mukaan kuvien skeemat voivat vaikuttaa havaintoihin, joita teemme todellisuudesta, voimme esimerkiksi nähdä maisemassa ”maalauksen”. Kulttuuriset skeemat ohjaavat myös taiteilijoiden työskentelyä, esimerkiksi tapaa, jolla jokin esine esitetään kuvapinnalla.

Gombrichin 1950-luvulla esittämiä näkemyksiä representaatiosta alettiin pohtia myös elokuvatutkimuksessa ja feministisessä taiteentutkimuksessa.[1] 

Perinteisesti representaatiolla viitattiin esityksen näkyvyyteen ja mimeettisyyteen, siis teoksen kykyyn "sopia" yhteen kohteen näkyvien ominaisuuksien kanssa. Sen haastoi myöhemmin jälkistrukturalistinen teoria. Sen mukaan representaatio voi viitata minkä tahansa sellaisen aineiston käyttöön, joka viittaa johonkin muuhun, todelliseen tai kuviteltuun, näkyvään tai näkymättömään. Tähän voivat kuulua niin perinteiset "realistiset" maalaukset, joiden aiheina ovat muotokuvat, maisemat ja asetelmat, kuin myös abstraktit maalaukset. Näillä kaikilla voidaan katsoa olevan mahdollisuus representaatioon, joskaan ei ehdottoman mimeettisesti.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kallio, Rakel et. al.: Taiteen Pikkujättiläinen, s. 585. WSOY, 1991.
  2. Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 371. Otava, 2000.
  3. Patin, Thomas ja McLerran, Jennifer: Artwords, A Glossary of Contemporary Art Theory, s. 113. Fitzroy Dearborn Publishers, 1997.
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.