Repola (yritys)
Repola Oy oli vuosina 1991–1995 toiminut suomalainen teollisuuskonserni, jonka toimialoja olivat mm. metalli- ja metsäteollisuus. Se oli aikanaan Suomen suurin teollisuusyritys. Yhtiö muodostettiin yhdistämällä Yhtyneet Paperitehtaat Oy ja Rauma-Repola Oy.[1] Se fuusioitui vuonna 1996 Kymmene Oy:n kanssa UPM-Kymmene Oyj:ksi.[2] Yrityksen pääjohtajana toimi sen olemassaolon ajan Rauma-Repolan entinen pääjohtaja, vuorineuvos Tauno Matomäki.
Repola-fuusion takana oli rahoittajapankki KOP ja sen pääjohtaja Jaakko Lassila. Repolan tuotteita olivat Rauma-tytäryhtiön muodostaneet Neles-Jamesbury-teollisuusventtiilit, Rauma-sukellusalukset, Nordberg-kivenmurskaimet, Sunds Defibrator -puunjalostuslaitteet sekä FMG Timberjack -metsäkoneet sekä Yhtyneistä Paperitehtaista periytyneet Walki-kartonkipakkaukset, Walkisoft-paperipyyhkeet, Raflatac-tarralaminaatit sekä erilaiset aikakaus- ja sanomalehtipaperit. Repolaan kuului myös Rauma-Repolan 1987 ostama Rosenlew-säkkiteollisuus. Monialayritykset eivät enää 1990-luvun alussa olleet suosittuja, vaan rahoittajien keskuudessa ja markkinoilla kaivattiin selvää fokusoitumista. Vuoden 1994 lopulla Repolan rakennetta alettiinkin pilkkoa.[3][4] Rauma Oyj listautui 1995 itsenäisenä yhtiönä Helsingin ja New Yorkin pörssiin, ja toukokuussa 1996 Repola, Kymmene, Yhtyneet Paperitehtaat, Kymin Paperiteollisuus, Kaukas ja Wisaforest fuusioituivat UPM-Kymmeneksi. Vuonna 1999 Rauma ja Valmet sulautuivat Metso Oyj:ksi.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ KOP yhdisti Rauma-Repolan ja Yhtyneet Repola Oy:ksi Odotettu jättifuusio synnyttää Suomen suurimman metsäyrityksen Helsingin Sanomat. 7.3.1990. Viitattu 2.9.2017.
- ↑ UPM Verla. Arkistoitu 2.9.2017. Viitattu 2.9.2017.
- ↑ Uudeksi yritykseksi olemme ehtineet jo pitkälle. (Repolan yrityskuvamainos.) Helsingin Sanomat, 2.1.1991, s. 30. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Nurmi, Esko: Repola-konsernin purku alkoi. Helsingin Sanomat, 16.12.1994, s. 25. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Rauma-Repola Oy suomi9000.fi. Arkistoitu 23.7.2019. Viitattu 23.7.2019.