Relander-muistomerkki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Relander-muistomerkki
Matti Peltokangas Relander-muistomerkki 1996.jpg
Nimi Relander-muistomerkki
Toinen nimi Alhaalta ylös, sisältä ulos
Tekijä Matti Peltokangas
Valmistumisvuosi 1996
Taiteenlaji kuvanveisto
Korkeus 2,08
Sijainti Töölö
Paikkakunta Helsinki

Relander-muistomerkki (työnimi Alhaalta ylös, sisältä ulos) on Helsingin Töölössä sijaitseva kuvanveistäjä Matti Peltokankaan toteuttama Suomen toisen presidentin Lauri Kristian Relanderin muistomerkki. Muistomerkki sijaitsee Hesperian esplanadilla Etu- ja Taka-Töölön rajalla, Runeberginkadun risteyksen itäpuolella. Muistomerkki on vuodelta 1996.

Teoksen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abstrakti muistomerkki muodostuu neljästä neliön muotoon symmetrisesti sijoitellusta suuresta kuutiosta, jotka ovat punaista graniittia. Kuutioiden tahkoja peittävät diagonaalisesti uurretut teräväreunaiset urat, jotka vierekkäisissä kuutioissa ja vierekkäisillä sivuilla etenevät vastakkaisiin suuntiin. Kuutiot on sijoitettu matalalle korokkeelle ja ohikulkijat voivat vapaasti liikkua niiden välissä. Kuutioiden särmien pituudet ovat 2,08 metriä.[1] Monumentti painaa yhteensä lähes sata tonnia.[2] Jalustakiveyksen reunaan oli kiinnitetty puolitoistametrinen pronssilaatta, jossa luki ”L K Relander 1883 1942”, mutta laatta varastettiin elokuussa 2018.[3]

Teoksen on tarkoitus vertauskuvallisesti kuvata Relanderin roolia Suomen kansainvälisten suhteiden edistäjänä (avoin muoto, dynaaminen ulkoasu) ja demokraattisen hallinnon perinteen jatkajana ja vakiinnuttajana (Suomen peruskallion graniitti).[1] Mahdollisia viittauksen kohteita ovat myös suomalaisen yhteiskunnan sisäinen avautuminen Relanderin kutsuessa vuonna 1926 sosiaalidemokraatit hallitukseen, vuoden 1930 talonpoikaismarssin jäyhyys ja Relanderin ”säteilevä” persoona. Teos pyrkii myös huomioimaan lähikortteleiden vähäeleisen 1920–1930-lukujen funktionalistisen arkkitehtuurin.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen varhaisista presidenteistä Relander sai muistomerkin Helsinkiin viimeisenä.[2] Holkerin hallitus asetti tammikuussa 1989 toimikunnan pohtimaan silloin puuttuneiden kolmen entisen presidentin eli Relanderin, Rytin ja Kekkosen virallisten muistomerkkien sijoituspaikkoja Helsingissä. Ensimmäisenä toteutettu Rytin muistomerkki päätettiin sijoittaa Hesperian esplanadin itäpäähän ja Relanderin muistomerkki saman puistokäytävän länsipäähän.[5] Peltokangas voitti Relanderin muistomerkistä järjestetyn kilpailun vuonna 1993 ehdotuksellaan Alhaalta ylös, sisältä ulos.[4] Relander-muistomerkin ulkonäkö herätti vähemmän julkista keskustelua kuin muut abstraktit presidenttien muistomerkit, mahdollisesti siksi että samanaikainen Rytin muistomerkkikiista vei pääosan huomiosta ja ”kansallishenkisen” graniitin käyttö materiaalina teki Relanderin muistomerkistä hyväksytymmän.[6][2]

Peltokangas valmisti muistomerkin vuosina 1993–1995 Helsingin Vuosaaren telakan läheisellä työmaalla.[7] Hän työsti graniittikuutiot kokonaan itse hakulla käsityönä, avustajana vain oma poikansa. Kivet lohkottiin sitä ennen Peltokankaan valvonnassa Pyhtäällä sijainneesta louhimosta.[2] Teos paljastettiin 29. marraskuuta 1996.[1] Tilaisuudessa puhui tasavallan presidentti Martti Ahtisaari.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Relander-muistomerkki Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 5.5.2018.
  2. a b c d Erik Kruskopf: Veistosten kaupunki – Taidetta Helsingin katukuvassa (suom. Rauno Ekholm), s. 79–81. Schildts, Helsinki 2000.
  3. Esa Koivuranta: Presidentti Relanderin muistomerkistä vietiin pronssinen nimilaatta – arvo tuhansia euroja Yle 6.9.2018. Viitattu 18.9.2018.
  4. a b Otso Kantokorpi: Matti Peltokangas, s. 5. Parvs, Helsinki 2008.
  5. Tuuli Lähdesmäki: Kuohahdus Suomen kansan sydämestä – Henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa, s. 27, 140, 164. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 94. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 2007.
  6. Lähdesmäki 2007, s. 123.
  7. Kantokorpi 2008, s. 105.
  8. Antero Rautio: Löytöretki muistomerkeille – Pääkaupunkiseudun julkiset teokset, s. 139. Edita, Helsinki 2006.