Reko Paulo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reko Paulo, nimi vuoteen 1931 Grigori Pawlow (22. tammikuuta 1891 Tedre, Viro10. toukokuuta 1957) oli virolaissyntyinen suomalainen ravintoloitsija ja liikemies. Hän perusti vuonna 1917 vaimonsa kanssa Helsinkiin venäläistä ruokaa tarjoilevan Ravintola Bellevuen joka on oman ilmoituksensa mukaan Suomen, Euroopan ja jopa maailman vanhin yhtäjaksoisesti Venäjän ulkopuolella toiminut venäläinen ravintola. [1][2][3]

Grigori Pavelinpoika (setoksi Pauli poja Kriisa eli myöh. "Soome-Kriisa"; myös Gregori/Grigori Pavloff, Paulov tai Pawlow) syntyi Meremäen Tedren kylässä, Tailovan seurakunnassa Petserimaalla, Kaakkois-Virossa. Hän muutti Suomeen 1912. Perinteisen tarinan mukaan hän oli asevelvollisena Venäjän armeijassa Helsingissä ja Viaporissa, mutta nykytiedon mukaan hän vain saapui virolaisella perunalaivalla Helsinkiin ja jäi Suomeen.[4] Hän tutustui venäläisten laivastoupseerien klubilla tulevaan vaimoonsa Hulda Hildegard Heléniin (1884–1963) joka oli klubilla kassanhoitajana. Kun laivastoklubi lopetti toimintansa he perustivat yhdessä kahvila-ruokalan Uudenmaankadun varrelle Helsinkiin. Suomen kansalaisuuden Paulo sai 1922.

Vuonna 1917 he perustivat Katajanokalle Rahapajankatu 3:een kahvila Bellevuen josta tuli myöhemmin samanniminen ravintola. Paulo johti ravintolaa 35 vuoden ajan. Ravintola Bellevuen viimeinen suomalais omistaja oli rouva Ragni Rissanen. [1][3]

Paulo hankki vuonna 1934 omistukseensa Kiinteistö Kaisaniemenkatu 4 Oy:n ja hän teki myös useita muita kiinteistokauppoja. Kieltolain aikana Paulo joutui usein pidätetyksi pirtun salakuljetuksesta epäiltynä ja ravintolassa tarjottiin salaa pirtua "kovana teenä". Paulolla oli huvila Harajoella Tuusulassa ja sotien jälkeen Espoon Siikajärvellä. Sotavuosina hänellä oli Espoon Bembölessä maatila jossa pidettiin muun muassa kanalaa. [1][2]

Reko Paulolla ja hänen vaimollaan Hulda Paulolla oli kaksi lasta, tytär Marja Paulo (1921–1965) ja jatkosodassa kaatunut poika, oikeustieteen ylioppilas Teppo (Stefan) Paulo (1922–1944). Hulda ja Marja Paulo perustivat testamentillaan vuonna 1966 toimintansa aloittaneen Paulon Säätiön. Paulon Säätiö jakaa apurahoja lääketieteellisen tutkimustyön, liikesivistyksellisen tutkimus- ja koulutustyön sekä kuvataiteen ja säveltaiteen edistämiseen.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]