Reino Näsänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Reino Olavi Näsänen (10. kesäkuuta 1908 Turku6. maaliskuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen kemisti.[1] Hän oli Helsingin yliopiston kemian apulaisprofessori 1944–1951,[2] Teknillisen korkeakoulun fysikaalisen kemian professori 1951–1955 ja Helsingin yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian professori 1955–1973.[3] Hän tutki grafiitin palamista, elektrolyyttitasapainoja sekä muun muassa kompleksiyhdisteitä.[2] Näsänen vaikutti voimakkaasti suomalaisen epäorgaanisen kemian opetukseen ja tutkimukseen.[4]

Näsänen suoritti ylioppilastutkinnon 1928, filosofian kandidaatin tutkinnon 1933, lisensiaatin tutkinnon 1939 ja väitteli tohtoriksi 1941. Vuosina 1937–1939 hän toimi assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa. Helsingin yliopiston kemian laitoksessa hän toimi assistenttina 1940–1944 ja dosenttina 1942–1944.[4] Hän suoritti opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Ranskaan ja Hollantiin.[5]

Reino Näsäsen erikoisala oli metallikompleksien liuoskemia ja rakennekemia. Hän julkaisi kotimaassa ja ulkomailla lähes kaksisataa tieteellistä tutkimusta fysikaalisen kemian ja epäorgaanisen kemian alalta.[4] Hänen saksankielinen väitöskirjansa ilmestyi Suomalaisen tiedeakatemian julkaisusarjassa vuonna 1939.[6]

Näsänen valittiin Suomalaisen tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1949.[5] Hän oli usean kotimaisen ja ulkomaisen tieteellisen seuran jäsen. Vuonna 1969 hänet kutsuttiin Suomalaisten kemistien seuran kunniajäseneksi.[4]

Reino Näsäsen vanhemmat olivat räätälimestari Oskar Näsänen ja Johanna Ahlgren. Vuonna 1939 hän avioitui Ilona Leinon kanssa.[5] Heidän perheeseensä syntyi kuusi lasta, joukossa taidemaalari Perttu Näsänen, elokuvaohjaaja Jyrki Näsänen ja kuvanveistäjä Johanna Rytkölä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 504. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, p. 563. Otava 1968.
  3. Luettelo kemian professoreista
  4. a b c d Wegelius, Heikki: Emeritusprofessori Reino Näsänen. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat 17.3.1994.
  5. a b c ”Näsänen, Reino Olavi.” Kuka kukin on 1954, s. 587. Projekt Runeberg. Viitattu 28.5.2018.
  6. Näsänen, Reino: Über die Graphitoxydation durch Glimmentladungen. Annales Academiae scientiarum Fennicae: Mathematica, 1939. Viitattu 8.9.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]