Reino Arimo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Atri Reino Tapio Arimo
Henkilötiedot
Syntynyt 23. huhtikuuta 1908
Lammi
Kuollut 13. toukokuuta 1991 (83 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomen lippu Suomi
Palveluvuodet 1927–1968
Sotilasarvo Kenraaliluutnantti

Atri Reino Tapio Arimo (23. huhtikuuta 1908 Lammi[1]13. toukokuuta 1991 Helsinki[2]) oli suomalainen kenraaliluutnantti.

Reino Arimon isä oli metsäneuvos Atri Santeri Arimo. Arimo kävi Kadettikoulun 1927–1929, Sotateknillisen koulun 1933–1934 sekä Sotakorkeakoulun 1949–1951. Uransa alkuvaiheissa hän toimi viestiaselajin tehtävissä. Aktiiviupseerina Pioneeripataljossa hän toimi kouluttajana 1929–1936. Kadettikoulussa hän opetti 1936–1939. Talvisodan alettua hän toimi 3. divisioonan pioneerikomentajana. Tällöin hän vastasi divisioonan lohkon linnoituslaitteista Summan alueella. Välirauhan aikana hän jatkoi linnoittautumisen suunnittelijana ja jatkosodan alettua toimi 6. divisioonan pioneerikomentajana. Välillä hän toimi Päämajan linnoitusosaston maastosuunnittelun tarkastajana. Sodan päättyessä hän oli asekätkennän keskeisiä valmistelijoita ja myös vangittiin 30 kuukaudeksi.[3]

Sotakorkeakoulun käytyään Arimo oli pääesikunnassa toimistopäällikkönä 1951–1954 ja pioneeriosaston päällikkö 1954–1955. Pioneeritarkastajana hän palveli vuodet 1955–1961. Arimosta tehtiin puolustusministeriön kansliapäällikkö vuosiksi 1961–1966. Uransa päätteeksi hän toimi yleisesikunnan, myöhemmin pääesikunnan päällikkönä 1966–1968.

Ylennykset: reservivänrikki 1927, vänrikki 1929, luutnantti 1931, kapteeni 1938, majuri 1941, everstiluutnantti 1951, eversti 1954, kenraalimajuri 1957, kenraaliluutnantti 1962.[4]

Upseeriliiton puheenjohtaja Arimo oli vuodesta 1958.[1] Hänen pääteoksensa oli Suomen linnoittamisen historia 1918–1944.[2]

Airimo kutsuttiin Kadettikunnan kunniajäseneksi 22.11.1968.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p.
  2. a b Vilho Tervasmäki, Reino Arimo – Linnoittaja ja historioitsija. Muistokirjoitus, Sotahistoriallinen aikakauskirja 10/1991 s. 7–11
  3. Kansallisbiografia (maksullinen)
  4. Vem och vad?
  5. Kadettiupseerit 1920-1985, s. 11. Helsinki: Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.