Siirry sisältöön

Rayman

Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo ensimmäisestä Rayman-pelistä. Pelisarjasta on oma artikkeli.
Rayman
Kehittäjä Ubisoft
Ubisoft Montpellier
Digital Eclipse
Julkaisija Ubisoft
Jakelija Ubisoft, Nintendo eShop, Google Play ja App Store
Ohjaaja Michel Ancel ja Frédéric Houde
Suunnittelija Michel Ancel
Serge Hascoët
Taiteilija Alexandra Steible
Eric Pelatan
Sylvaine Jenny
Säveltäjä Rémi Gazel
Pelisarja Rayman
Julkaistu PlayStation
  • NA 1. syyskuuta 1995
  • JP 22. syyskuuta 1995
  • EU joulukuu 1995
Atari Jaguar
  • NA 8. syyskuuta 1995
Microsoft Windows
  • NA 30. huhtikuuta 1996
Sega Saturn
  • EU 30. lokakuuta 1996
  • JP 17. marraskuuta 1996
Game Boy Color
  • NA maaliskuu 2000
  • JP 24. maaliskuuta 2000
Game Boy Advance
  • NA 10. kesäkuuta 2001
  • EU 22. kesäkuuta 2001
Lajityyppi tasohyppely
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus ESRB: Lapsista aikuisille
Alusta Atari Jaguar, Microsoft Windows, PlayStation, Sega Saturn, Game Boy Color, Game Boy Advance, Nintendo DS, PlayStation Network
Jakelumuoto CD, pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Rayman on Ubisoftin kehittämä ja julkaisema tasohyppelypeli. Peli on julkaistu vuonna 1995 PlayStationille ja Atari Jaguarille. Rayman on tavanomainen sivuttaisesti vierivä tasohyppelypeli, jossa irtoraajaisen päähahmon Raymanin pitää pelastaa värikäs maailmansa salaperäiseltä herra Synkeältä.

Rayman on sivuttaisesti vierivä 2D-tasohyppelypeli. Pelin päätehtävä on vapauttaa kaikki Electoonit häkeistään ja voittaa herra Synkeän kätyrit kuudessa maailmassa: Dream Forest (unenomainen metsä), Band Land (musiikkiteemainen paikka pilvissä), Blue Mountains (lumiset vuoret), Picture City (täynnä taidevälineitä), Caves of Skops (synkkä luolasto) ja Candy Chateau (makeislinnake). Vasta kun kaikki Electoonit on vapautettu häkeistään, Rayman voi mennä viimeiseen Candy Chateau -maailmaan. Muuten pelaajan pitää selvittää kentät pääsemällä puisen kyltin (jossa on huutomerkki) luo.

Ympäri kenttiä on ripoteltu pieniä kiiltäviä sinisiä palloja, joita kutsutaan Tingeiksi. Jos pelaaja kerää niitä sata, Rayman saa yhden ylimääräisen elämän. Tingejä voi käyttää myös maksuna ”Velho” -hahmolle, jolloin pääsee salaiseen kenttään, jossa kaikki Tingit keräämällä Rayman voi voittaa yhden ylimääräisen elämän. Rayman saa myös pelin aikana useita parannuksia, kuten tehokkaamman kultaisen nyrkin, sinertävän nopeamman nyrkin, P-kirjaimella merkittyjä punaisia palloja, jotka parantavat Raymanin, ja paikallaan leijuvia keijukaisia, jotka kutistavat Raymanin.

Pelisuunnittelija Michel Ancel keksi Raymanin hahmon jo teini-ikäisenä, kun hän opetteli piirtämään, tekemään musiikkia ja ohjelmoimaan videopelien tekemistä varten. Hän palasi suunnitelmiensa pariin vuonna 1992 Atari ST:llä ystävänsä Frédéric Houden kanssa.[1] Koska Ancel oli työskennellyt Ubisoftilla jo 80-luvun lopulla eräänä yhtiön ensimmäisistä palkatuista työntekijöistä, esitteli hän Raymania varten tekemäänsä prototyyppiä yhtiötä johtavillle Guillemotin veljeksille. Prototyypissä nähtiin potentiaalia, ja pelin kehitys päätettiin aloittaa tiimillä, joka kasvoi nopeasti kahdesta henkilöstä yli sataan. Näin iso pelinkehitystiimi ei ollut tuohon aikaan yleinen Euroopassa.[2]

Ancelin mukaan Raymanin graafinen ilme sai inspiraationsa kelttiläisistä, kiinalaisista ja venäläisistä saduista sekä lapsuutensa kokemuksista.[1]

Koska Atari ST:n suosio alkoi hiipua eikä Super Nintendon nähty olevan tarpeeksi graafisesti kyvykäs, päätettiin Raymanin kehitys pian siirtää Atari Jaguarille ja PlayStationille. Peli pyrittiin saamaan valmiiksi PlayStationin Pohjois-Amerikan ja Euroopan julkaisuun mennessä, koska Ubisoft halusi haastaa tasohyppelypeleistään tunnetut japanilaiset pelinkehittäjät ja kasvattaa suosiotaan. Tilannetta auttoi, että Raymanin julkaisun aikaan konsolille oli saatavilla vain yhteensä yhdeksän peliä. Rayman julkaistiin syyskuussa 1995 PlayStationille ja Jaguarille, mitä seurasi Sega Saturn -versio saman vuoden marraskuussa.[2]

Electronic Gaming Monthly -lehden arvostelijat kehuivat Raymanin yksityiskohtaista ulkoasua ja animointia, minkä nähtiin todistavan PlayStationin soveltuvan hyvin sivusta kuvattuihin tasohyppelypeleihin. Pelin nähtiin myös tarjoavan salaisuuksia ja taitavaa pelattavuutta, joskin sen nähtiin olevan "hieman helppo". Pelin sanottiin olevan "raikkain sivusta kuvattu tasohyppelypeli vähään aikaan." [3] Pelin Jaguar-version nähtiin graafisesti olevan miltei identtinen PlayStationin kanssa. Tästä huolimatta pelikasetteja käyttävän konsolin äänenlaadun ei nähty pärjäävän CD:n kanssa. Pelin ongelmaksi koitui myös hitaampi ohjattavuus PlayStationiin verrattuna. [4]

Suomessa Super Powerin aikalaisarvostelussa Raymania kehuttiin värikylläisestä ja kauniista graafisesta ulkoasustaan, ja etenkin "mielikuvituksellisen" kenttäsuunnittelunsa takia sen nähtiin tuntuvan "enemmän Disney-filmiltä kuin tasoloikalta". Muut arvostelijat kuitenkin sanoivat pelin näyttävän "liian lapselliselta, muoviselta ja amerikkalaiselta", minkä nähtiin houkuttelevan lapsia. Tästä huolimatta Raymanin nähtiin olevan lapsille sopiva peli.[5]

  1. 1 2 The Making of Rayman Retro Gamer. 04.11.2014. Image Publishing. Arkistoitu Viitattu 14.04.2026. (englanniksi)
  2. 1 2 Bertz, Matt: Ubi Uncensored: The History Of Ubisoft By The People Who Wrote It Game Informer. 06.12.2011. Arkistoitu Viitattu 14.04.2026. (englanniksi)
  3. Review Crew. Electronic Gaming Monthly, Syyskuu 1995, nro 74, s. 34. Sendai Publishing. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.04.2026. (englanniksi)
  4. Review Crew. Electronic Gaming Monthly, Syyskuu 1995, nro 74, s. 40. Sendai Publishing. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.04.2026. (englanniksi)
  5. Rayman. Super Power, Tammikuu 1996, nro 1, s. 38–39. Kustannus Oy Semic. ISSN 1237-1319 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.04.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä videopeleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.