Ravinteiden kierrätys

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Infografiikassa näytetään, mistä ravinteita päätyy luontoon ja miten niitä voidaan hyötykäyttää.

Ravinteiden kierrätyksessä biomassa tai jokin muu ravinteita sisältävä aines hyödynnetään ihmisen toimesta niin, että se päätyy takaisin kiertoon ja uudelleen kasvien käyttöön. Kierrätettävä aines hyödynnetään joko sellaisenaan tai käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai raaka-aineiksi. Ravinteita sisältävien ainesten aktiivisella kierrättämisellä voidaan estää vesistöhaittoja ja ravinteiden joutumista hukkaan.[1] Ravinteiden kierrätyksellä voidaan myös korvata uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Ihmisen toiminnasta syntyvän jätteen turvallinen palauttaminen ravinneketjuun on olennainen osa bio- ja kiertotaloutta.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonnossa tapahtuva ravinnekierto on eloperäisen ja elottoman aineen liikettä ja vaihtoa takaisin elävän aineen tuotantoon. Ravinteet kiertävät maasta tai ilmasta kasvien kautta eläimiin ja ihmisiin palautuen lopulta takaisin maahan, ilmaan ja vesiin[2]. Luonnossa ravinnekiertoa säätelee suuressa määrin maatumisen prosessi. Ravinnekierto on yksi luonnon tuottamista ekosysteemipalveluista, jotka säilyttävät ja edistävät ihmisyhteisöjen hyvinvointia.[3][4] [5]

Ihmisen luomien systeemien ravinnekierroissa on monia vuotokohtia ilmaan ja vesiin. Ravinteita joutuu ravinnekierron ulkopuolelle esimerkiksi kaikissa ruokaketjun vaiheissa: maatiloilta, joilla ruokaa tuotetaan, elintarvikkeita jalostavasta teollisuudesta sekä kaupungeista, joissa ruokaa eniten kulutetaan.[6][7]

Vesistöihin ja ilmaan joutuessaan ylimääräiset ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä ja haitallisia laskeumia. Leväkukinnat, veden sameneminen, rantojen limoittuminen sekä pohja-alueiden hapettomuus ovat merkkejä vesistöjen rehevöitymisestä. [8] [9]

Kasvinravinteista tärkeimpiä ovat fosfori ja typpi. Luontoon karanneita ravinteita korvataan käyttämällä teollisesti tuotettuja fosfori- ja typpilannoitteita. Maaperästä louhittavat fosforivarat ovat kuitenkin rajalliset ja typen tuotanto ilmakehästä vaatii runsaasti energiaa. [1] [10] Ravinteiden tehokas kierrätys vähentää neitseellisen lannoiteraaka-aineen tarvetta ja säästää lannoitteiden valmistuksessa tarvittavaa energiaa. Kierrätyksellä voidaan myös luoda uutta liiketoimintaa. [11]

Ravinteiden kierrätys maataloudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmistoiminnassa ravinteita käytetään eniten maataloudessa, kasvien ja eläinten kasvattamiseen. Maataloudessa lanta on merkittävin hyödyllisiä ravinteita sisältävä sivuvirta.[12][13] Lisäksi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla muodostuu lietettä, jonka sisältämiä ravinteita hyödynnetään tällä hetkellä vain vähän[14].

Maataloudessa erilaisia sivuvirtoja voidaan hyödyntää lannoitteena pelloilla. Tällaisia sivuvirtoja syntyy esimerkiksi elintarvike- tai rehuteollisuudesta, yhdyskuntien eri tavoin käsitellyistä sivutuotteista, biojätteistä ja -lietteistä tai kalastuksesta. Usein biomassoista peräisin oleva kierrätyslannoite sisältää orgaanista ainetta, jolloin sen käyttö parantaa peltomaan rakennetta ja lisää hiiltä maaperään, mikä parantaa sadontuottokykyä. [15][16]

Maatalouden ravinteiden kierrätyksessä on yhä tehostamisen varaa. Esimerkiksi Suomen ravinnekuormituksesta Itämereen suuri osa tulee maataloudesta. Suomessa maatalouden osuus ihmisen aiheuttamasta typpikuormituksesta Itämereen on lähes ja fosforikuormituksesta yli puolet.[17] Vaikeuksia maatalouden ravinteiden kierrätykseen tuovat muun muassa lantaa tuottavien ja sitä hyödyntävien tilojen välinen etäisyys, lannan kasvien kannalta epäedulliset ravinnesuhteet sekä lannan kuljetukseen ja levittämiseen liittyvä suuri työmäärä ja kustannukset[18].

Myös peltojen huono kunto heikentää maaperän kykyä sitoa itseensä ravinteita. Huonokuntoinen maaperä ei pidätä vettä, ja tärkeät ravinteet valuvat veden mukana helposti pois tai haihtuvat ilmaan. Myöskään viljelykasvit eivät tuolloin kasva optimaalisesti ja käyttämättä jääneet ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin helpommin. Maaperän kunnosta ja vesitaloudesta huolehtiminen tehostaa kasvien ravinteiden käyttöä ja parantaa maan hedelmällisyyttä sekä satoja.[19][20]

On arvioitu, että fosforin osalta Suomessa voitaisiin korvata jopa 80 prosenttia keinolannoitteista lannasta ja muista ravinnelähteistä saatavilla kierrätysravinteilla sekä hyvillä viljelykäytännöillä [21][22]. Tähän pääsemiseksi ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin uusia ratkaisuja.

Politiikka ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen hallitus sitoutui Itämeri-huippukokouksessa vuonna 2010 tehotoimiin, jotta Saaristomeren vesien tila saadaan hyväksi vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi Suomesta luvattiin tehdä ravinteiden kierrätyksen esimerkkialue. [23][24] Tavoitteen saavuttamiseksi laadittiin laajan työryhmän toimesta Ravinteiden kierrätyksen tiekartta toimenpiteineen ja sitä toteuttamaan ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma (Raki). Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa rahoitettiin yli 50 hanketta noin 12 miljoonalla eurolla. Hankkeet ovat olleet kehittämis- ja kokeiluprojekteja kaikilta ravinteita käyttäviltä tai tuottavilta sektoreilta lannan käsittelystä vedestä ravinteita poistaviin teknisiin menetelmiin. Ohjelman 2016 alkanutta toista vaihetta varten ohjelman tavoitteita päivitettiin[25].

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi ravinteiden kierrätys on yksi biotalouden kärkihankkeen toimenpiteistä[26]. Sipilän hallitus panostaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseen yhteensä 34 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018. Tavoitteena on ravinteiden kierrätystä tehostamalla suojella vesistöjä ja lisätä taloudellista kasvua ja työllisyyttä.[27]

Ympäristöministeriön Raki-ohjelman toinen vaihe on yksi biotalouden kärkihankkeeseen sisältyvän kiertotalouden kärkihankekokonaisuuden toimenpiteistä. Muita tämän kärkihankkeen toimenpiteitä ovat maa- ja metsätalousministeriön rahoittama, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –hankkeen toinen vaihe, sekä hevosenlannan hyötykäyttöhanke. Yhdyskuntajätevesilietteen puhdistuspilotti sekä uusi merenhoidon toimenpideohjelma ja alueelliset vesienhoidon toimenpiteet kuuluvat myös kärkihankkeen toimenpiteisiin.

Sitran julkaisemassa Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle -raportissa ravinteiden kierron vuosittainen potentiaali tutkituilla alueilla on 0,5 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä[28].

EU-politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 2015 kiertotalouspaketin, jolla pyritään vauhdittamaan siirtymistä talouteen, jossa resursseja käytettäisiin nykyistä kestävämmällä tavalla. Suunnitelman mukaan siirtyminen lineaarisesta talousmallista kohti raaka-aineiden arvon mahdollisimman pitkään ylläpitävään kiertotalouden malliin tapahtuu neitseellisten raaka-aineiden käyttöä vähentämällä, raaka-aineita talteenottamalla ja uudelleenkäyttämällä ja siten uudenlaisella arvonluonnilla. Ravinteet ja niiden kierrätys ovat tärkeä osa kiertotaloussuunnitelmaa.[29]

Kiertotaloussuunnitelman osana julkaistiin esitys EU:n uudeksi lannoiteasetukseksi, joka toisi orgaaniset lannoitevalmisteet EU:n sisämarkkinoille mineraalisten lannoitevalmisteiden rinnalle. Uudella asetuksella pyritään pienentämään EU:n merkittävää mineraalilannoitteiden tuontiriippuvuutta, vähentämään vesistöjen rehevöitymistä, minimoimaan lannoitevalmisteissa esiintyvien haitallisten aineiden kertymistä maaperään ja hillitsemään ilmastonmuutosta.[30][31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja Alueiden komitealle. Kuulemista koskeva tiedonanto fosforin kestävästä käytöstä. Euroopan komissio 8.7.2013. Viitattu 31.1.2017.
  2. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa. Työryhmämuistio. MMM 2011:5. Viitattu 31.1.2017.
  3. Elser, J. J.; Urabe, J. (1999). The stoichiometry of consumer-driven nutrient recycling: Theory, observations, and consequences. (PDF). Ecology. 80 (3): 735–751.
  4. Doran, J. W.; Zeiss, M. R. (2000). Soil health and sustainability: Managing the biotic component of soil quality. (PDF). Applied Soil Ecology. 15 (1): 3–11.
  5. Lavelle, P.; Dugdale, R.; Scholes, R.; Berhe, A. A.; Carpenter, E.; Codispoti, L.; et al. (2005). 12. "Nutrient cycling". Millennium Ecosystem Assessment: Objectives, Focus, and Approach (PDF). Island Press. ISBN 1-55963-228-3.
  6. Silvennoinen, Kirsi; Koivupuro, Heta-Kaisa; Katajajuuri, Juha-Matti; Jalkanen, Lotta; Reinikainen, Anu. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti. MTT Raportti 41. Viitattu 31.1.2017.
  7. Antikainen, R. 2007. Substance flow analysis in Finland : Four case studies on N and P flows.Väitöskirja. Monographs of Boreal Environment Research - URN:ISSN:1796-1661. Viitattu 31.1.2017.
  8. Itämeri - ympäristö ja ekologia. Suomen ympäristökeskus 2014.
  9. www.jarviwiki.fi: Rehevöityminen. Viitattu 31.1.2017
  10. Kolehmainen, E., Pellikka, H. & Virtanen, S. 2006. Maatalouden lannoitteet. Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja opetuksen yksikkö. Kurssityö. Viitattu 31.1.2017.
  11. Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle. Sitran selvityksiä 99. Sitra 2015. Viitattu 31.1.2017.
  12. Luostarinen, Sari; Logrén, Johanna; Grönroos, Juha; Lehtonen, Heikki; Paavola, Teija; Rankinen, Katri; Rintala, Jukka; Salo, Tapio; Ylivainio, Kari; Järvenpää, Markku (toim.).: Lannan kestävä hyödyntäminen. MTT Raportti 21. 2011. MTT. Viitattu 31.1.2017.
  13. Ylivainio, Kari; Sarvi, Minna; Lemola, Riitta; Uusitalo, Risto; Turtola, Eila: Regional P stocks in soil and in animal manure as compared to P requirement of plants in Finland : Baltic Forum for Innovative Technologies for Sustainable Manure Management. WP4 Standardisation of manure types with focus on phosphorus. Natural resources and bioeconomy studies 62/2015. 2015. MTT. Viitattu 31.1.2017.
  14. Jyrki Laitinen, Katriina Alhola, Kaisa Manninen ja Jonne Säylä: [file:///C:/Users/L1327/Downloads/Hankeraportti_RaKiPuBi%20(1).pdf Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen] Hankeraportti. 2014. Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 31.1.2017.
  15. Marttinen, Sanna; Paavola, Teija; Ervasti, Satu; Salo, Tapio; Kapuinen, Petri; Rintala, Jukka; Vikman, Minna; Kapanen, Anu; Torniainen, Merja; Maunuksela, Liisa; Suominen, Kimmo; Sahlström, Leena; Herranen, Mirkka.: Biokaasulaitosten lopputuotteet lannoitevalmisteina. MTT Raportti 82. 2013. MTT. Viitattu 31.1.2017.
  16. Vesilaitosyhdistys: Puhdistamolietteen käyttö maataloudessa ISBN 978-952-6697-91-8. 2013. ProAgria Keskusten Liitto. Viitattu 31.1.2017.
  17. Vesistöjen ravinnekuormitus ja luonnon huuhtouma Ymparisto.fi. 5.10.2016. Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 31.1.2017.
  18. Luostarinen, Sari & Grönroos, Juha: Kotieläinten lannasta halutaan hyöty irti – prosessoinnilla tai ilman Luke.fi. 3.10.2016. Luonnonvarakeskus Luke. Viitattu 31.1.2017.
  19. Alakukku, L.; Teräväinen, H. (toim.): Maan rakenteen hoito. ProAgria Keskusten liitto, 2002.
  20. Helena Soinne, Henvi/MTT: Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Maatalouden ympäristötietoa eri kanteilta. 16.2.2012. Viitattu 31.1.2017.
  21. Salo, Tapio (Luonnonvarakeskus Luke): suullinen lausunto. 2016.
  22. Annaleena Ylhäinen: Suuri lannoitekatsaus Käytännön Maamies -lehti. 22.1.2014. Viitattu 31.1.2017.
  23. Baltic Sea Action Group: Baltic Sea Action Summit Helsingissä 2010 bsag-public.sharepoint.com. 2010. Viitattu 31.1.2017.
  24. [file:///C:/Users/L1327/Downloads/PM%20sitoumus_%20bsas-10022010.pdf Pääministeri Matti Vanhasen sitoumus, Baltic Sea Action Summit 10.2.2010] Pdf. 10.2.2010. Viitattu 31.1.2017.
  25. Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 10.11.2016. Ympäristöministeriö. Viitattu 31.1.2017.
  26. Olli Rehn & Kimmo Tiilikainen: Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut Powe Point -esitys (pdf). 2.9.2015. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 31.1.2017.
  27. Veli-Pekka Reskola: Hallituksen biotalouden kärkihankkeet. Power Point (pdf). 15.3.2016. MMM. Viitattu 31.1.2017.
  28. Maija Aho, Tiina Pursula, Mari Saario, Tea Miller, Anna Kumpulainen, Minna Päällysaho, Venla Kontiokari, Miikka Autio, Anna Hillgren, Laura Descombes, Gaia Consulting: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran selvityksiä 99. Syyskuu 2015. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Viitattu 31.1.2017.
  29. Euroopan komissio: Kierto kuntoon: komissio hyväksyy uuden kunnianhimoisen kiertotalouspaketin, jolla edistetään kilpailukykyä, luodaan työpaikkoja ja tuetaan kestävää kasvua Lehdistötiedote. 2.12.2015. European Commission Press Release Database. Viitattu 31.1.2017.
  30. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta Ehdotus. 17.3.2016. Euroopan komissio. Viitattu 31.1.2017.
  31. Liitteet asiakirjaan Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta Pdf-raportti. 17.3.2016. Euroopan komissio. Viitattu 31.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]