Rautavaaran auto-onnettomuus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rautavaaran auto-onnettomuus tai Rautavaaran perhesurma tapahtui sunnuntai-iltana 26. lokakuuta 2014 kantatiellä 75 Rautavaaran kunnassa lähellä Hankamäen kylää[1], kun vuonna 1981 syntynyt nurmeslainen perheenäiti ajoi henkilöautolla tahallaan vastaantulevaa linja-autoa päin surmaten itsensä ja kolme lastaan. Lapset olivat iältään 1-, 2- ja 6-vuotiaita. Onnettomuudessa mukana ollut linja-auto oli matkalla Nurmeksesta Kuopioon, ja siinä matkusti kahden nuorimman lapsen isä. Linja-auton kuljettaja ja neljä matkustajaa loukkaantuivat lievästi.

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumaa edelsi perheenäidin ja hänen avomiehensä välinen riita perheen asioista. Nainen seurasi linja-autoa lapset kyydissään ja pysäytti sen bussipysäkille. Riitely jatkui hetken bussissa, minkä jälkeen bussikuski pyysi naisen poistumaan, jotta bussi pääsisi jatkamaan matkaa. Nainen poistui linja-autosta ja lähti seuraamaan autollaan bussia. Nainen ohitti linja-auton, teki U-käännöksen ja törmäsi tahallaan vastaantulevaan bussiin. Onnettomuustutkintalautakunta selvitti, että naisen kuljettaman henkilöauton nopeus oli 92–123 km/h, mutta törmäysjälkien ja henkilöauton keskinopeuden perusteella on aihetta olettaa, että henkilöauton nopeus törmäyshetkellä oli ollut lähempänä 123 km/h. Keskusrikospoliisin laboratorion tutkimuksen mukaan linja-auton nopeus törmäyshetkellä oli 47 km/h.[2] Tutkimuksissa kävi ilmi, että linja-auto oli ehtinyt jarruttaa. Henkilöauto oli osittain painautunut linja-auton alle.[3]

Kolaria edeltävä riita oli taltioitu kännykällä. Tallenteessa oli sisällöltään kaikki, mitä lähellä istuneet muut matkustajat olivat kertoneet keskustelusta.[4]

Poliisin mukaan äiti ei ollut suunnitellut tekoaan entuudestaan, vaan teko oli tehty äkkipikaistuksissa ja kiihtyneessä mielentilassa.[2]

Jälkipuinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolarin jälkeen alettiin suunnitella jopa 14 muutosta lakiin perhesurmien estämiseksi. Muutosten myötä esimerkiksi viranomaiset, koulut, neuvolat ja sosiaalitoimi saavat jatkossa oma-aloitteisesti ilmoittaa poliisille, jos on aihetta epäillä, että perhe voisi olla tehostetun avun tarpeessa. Poliisi voi muutosten myötä myös kutsua kokoon useita toimijoita räätälöimään apua perheelle.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]