RapidShare

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhtiön pääkonttori Baarissa.
RapidSharen logo.

RapidShare oli ilmainen tiedostonjakopalvelu, jonka palvelua ylläpitävä yhtiö toimi Saksasta käsin ja sen rahoitus tuli Googlen AdSense-palvelusta ja sivuston maksavilta asiakkailta. Palvelu lopetti toimintansa 31. maaliskuuta 2015.[1]

Rapidshare oli ilmainen palvelu, johon kuka tahansa pystyi lähettämään alle 200 megatavun kokoisia tiedostoja ilman rekisteröitymistä. Lähetyksen jälkeen lähettäjälle annettiin URL-osoite, joka kertoi lataussivun, josta kuka tahansa osoitteen tietävä pystyi lataamaan tiedoston. Jonotusaika riippui kysynnästä ja edellisten latausten määrästä samaan IP-osoitteeseen. Rekisteröityminen ja maksaminen toivat useita etuja, kuten usean latauksen samaan aikaan, jonon ohittamisen sekä mahdollisuuden keskeyttää ja aloittaa lataus uudestaan. Palvelussa ei ollut mahdollista etsiä tiedostoja, vaan kaikki tiedostot tuli ladata annetun osoitteen kautta.

Vaikka RapidSharen kautta ei voinut etsiä lähetettyjä tiedostoja, yleisluontoisia hakukoneita kuten Google tai erikoistuneita hakukoneita pystyi käyttämään jaettujen tiedostojen etsimiseen.

24. helmikuuta 2012 Rapidshare aloitti rekisteröimättömien käyttäjien latausten nopeuksien rajoittamisen maksiminopeuteen 30 kb/s Megaupload-sivuston saamasta negatiivisesta julkisuudesta ja sulkemisesta johtuen. Suuremman nopeuden sai vain hankkimalla maksullisen RapidPro-tilin. Nopeusrajoitus loppui lokakuussa 2012.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Protalinski, Emil: RapidShare shuts down March 31 VentureBeat. 10.2.2015. Viitattu 3.8.2018.
  2. Manu Pitkänen: RapidShare hätyyttää piraatit pois hitailla nopeuksilla AfterDawn. 24.2.2012. Viitattu 3.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.