Rantakaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rantakaija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Ruohokaijat Neophema
Laji: petrophila
Kaksiosainen nimi

Neophema petrophila
Gould, 1841

Katso myös

  Rantakaija Wikispeciesissä
  Rantakaija Commonsissa

Rantakaija (Neophema petrophila) on Australian rannikolla elävä kaija.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 22 cm ja paino 44–67 g. Sen höyhenpuku on pääosin oliivinvihreä, otsassa ja siivillä on kirkkansinistä. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet harmahtavat. Nuori lintu on himmeämmän värinen. Laji on vaatimattomimman värinen kaikista australialaisista papukaijoista.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantakaijan esiintymisalue ulottuu Australian länsirannikolta etelärannikon Robeen. Laji on yleinen ja asuttaa vain kapeaa rannikkovyöhykettä ja saaria 20 kilometriä rannasta. Sisämaassa sitä ei tavata kymmentä kilometriä kauempana merenrannasta. Kannan suuruus on yli 20 000 yksilöä. Gould kuvaili lajin holotyypin Länsi-Australiasta.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantakaijat asuvat vain rannikon hiekkadyyneillä, alkaalisilla soilla ja karuilla kallioluodoilla. Ne esiintyvät yleensä pareittain tai perhekunnittain, mutta voivat joskus muodostaa jopa sadan yksilön parvia.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymisaika on elokuusta lokakuulle. Pesä on maassa kallionkielekkeen alla tai vanhassa merilinnun pesäonkalossa, aina nousuveden ylärajaa korkeammalla. Naaras munii neljästä viiteen munaa, joita se hautoo noin 18 päivää. Poikaset jättävät pesän kuukauden ikäisinä, ja muodostavat vanhempiensa kanssa perhekunnan. Poikaset saavat aikuisen höyhenpuvun kolmen tai neljän kuukauden ikäisinä. Pari voi pesiä kahdesti kesän aiakan, jos olot ovat suotuisat.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu ruohojen ja pensaiden siemenistä ja hedelmistä. Joskus ne voivat tulla ratapihoille syömään maahan karisseita vehnänjyviä. Ruokaillessaan ne ovat kesyjä, mutta vaikeasti havaittavia, sillä ne etsivät lähes äänettöminä siemeniä kasvillisuuden seassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Neophema petrophila IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.4.2014. (englanniksi)
  2. IBC (englanniksi)