Ranavalona I
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Ranavalona I | |
|---|---|
 | |
| Madagaskarin kuningatar | |
| Valtakausi | 1. elokuuta 1828 – 16. elokuuta 1861 |
| Kruunajaiset | 12. elokuuta 1829 |
| Edeltäjä | Radama I |
| Seuraaja | Radama II |
| Syntynyt |
n. 1782 Menabe |
| Kuollut |
16. elokuuta 1861 Antananarivo |
| Puoliso |
Radama I Rainiharo Rainijohary |
| Lapset | Radama II |
| Suku | Hova |
| Isä | Andriantsalamanjaka |
| Äiti | Rabodonandriantompo |
Ranavalona I (oik. Rabodoandrianampoinimerina, n. 1782 – 16. elokuuta 1861) oli Madagaskarin hallitsija 1. elokuuta 1828 – 16. elokuuta 1861. Hänestä tuli maansa hallitsija miehensä Radama I:n kuoltua.
Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranavalonan elämän alkuvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään syntyneen vuosien 1782–1790 välisena aikana menabe-heimoon. Andrianampoinimerina, joka hallitsi tuohon aikaan, adoptoi Ranavalonan ja he menivät myöhemmin naimisiin. Ranavalona kuitenkin petti kuningasta tämän pojan Radama I:n kanssa. Andrianampoinimerinan kuoltua Radama I sai vallan, mutta hänkin kuoli, mahdollisesti Ranavalonan myrkyttämänä. Radamalla ei ollut lapsia, joten laillisesti valta olisi kuulunut hänen lähimmälle miessukulaiselleen. Ranavalona sai kuitenkin upseeriston tuen ja eliminoi mahdolliset vastustajansa nopeasti.
Kuningattarena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranavalona pyrki pitämään kiinni vanhoista tavoista ja uskonnosta eurooppalaisten painostuksesta huolimatta. Hän lopetti suhteet, joita hänen edeltäjänsä olivat solmineet muun muassa brittien kanssa. Kuningatar palautti myös fanompoana-järjestelmän, joka käytännössä palautti orjakaupan.[1] Ulkomaalaiset lähetyssaarnaajat karkotettiin maasta. Merinat, jotka olivat dominoivassa asemassa kuningaskunnassa, tekivät sotaretkiä muita heimoja vastaan. Tämä johti lopulta Madagaskarin yhdentymiseen. Näitä sotaretkiä tehtiin lähinnä kristinuskoon kääntyneitä vastaan.
Laborde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkomaiden, etenkin Ranskan, kiinnostus maata kohtaan alkoi kasvaa, kun madagaskarilaiset eivät enää suhteiden katkaisemisen jälkeen saaneet aseita Englannista. Ranavalonan pelasti ranskalainen tutkimusmatkailija Jean Laborde, jonka laiva ajoi karille Madagaskarilla. Laborde valtuutettiin käyttämään tietotaitoaan hyväksi rakennuttamalla Madagaskarin armeijalle tykkejä ja valmistamalla ruutia.
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ranavalona jatkoi julmaa hallitsemisen tyyliään peläten ulkovaltojen kasvavan kolonialismin aiheuttamaa uhkaa. Hänen hallintokautensa julmuuksissa kuoli noin kolmasosa saaren asukkaista. Ranavalona kuoli 16. elokuuta 1861 33 hallintovuoden jälkeen. Vaikka hän oman hallituskautensa aikana pystyi pitämään eurooppalaiset poissa maastaan, maa luisui vähitellen Ranskan protektoraatiksi.
Ranavalonan seuraaja Radama II pyörsi suurimman osan tämän tekemistä päätöksistä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ranavalona’s I. reign of terror MadaMagazine. 4.8.2015. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Merina | people Encyclopædia Britannica. 2022. Viitattu 4.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ranavalona I Notable biographies
- European arrival & colonisation (Arkistoitu – Internet Archive) Lonely Planet: Madagascar
| ||||||||||
