Rami Alanko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista jääkiekkoilijaa. Myös Neon 2 -yhtyeen kitaristi on nimeltään Rami Alanko.
Rami Alanko
Henkilötiedot
Syntynyt31. joulukuuta 1975 (ikä 48)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Rassa, Rambo
Pelipaikka vasen puolustaja
Maila oikea
Pituus 185 cm
Paino 84 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1996–2009
Seurat HPK (SML)
EHC Kloten (NLA)
Jokerit (SML)
Blues (SML)
Färjestads BK (SEL)
Frankfurt Lions (DEL)

Rami Alanko (s. 31. joulukuuta 1975 Helsinki) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja. Hän pelasi urallaan SM-liigassa yhteensä 506 runkosarjaottelua tehopistein 28+56=84 ja keräten 456 jäähyminuuttia sekä 81 playoff-ottelua tehopistein 1+5=6 ja keräten 81 jäähyminuuttia. Alanko pelasi uransa aikana myös Sveitsissä, Ruotsissa ja Saksassa. Hän oli pelityyliltään peruspuolustaja.[1] Oikealta ampunut Alanko toimi Espoo Bluesin kapteenina vuosina 2003[2]–2005 ja 2007–2009.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alanko oli Etelä-Vantaan Urheilijoiden kasvatti. Hän pelasi kuitenkin viimeisimmät juniorivuotensa Jokereissa, jonka A-nuoria Alanko oli nostamassa I-divisioonasta SM-sarjaan vuonna 1993. Hän voitti A-nuorten Suomenmestaruuden vuonna 1996. Alanko ei päässyt A-juniorivuosinaan vielä debytoimaan SM-liigassa, mutta hän debytoi viimeisellä A-juniorikaudellaan 1995–1996 miesten peleissä pelaamalla kuusi ottelua lainalla I-divisioonajoukkue KJT:ssä.[4]

Tultuaan yli-ikäiseksi A-nuoriin Alanko siirtyi kaudeksi 1996–1997 Hämeenlinnan Pallokerhoon, jossa SM-liigan tulokaskausi toi hänelle 47 runkosarja- ja kymmenessä playoff-ottelussa seitsemän syöttöpistettä. Hän voitti SM-pronssia keväällä 1997. Kaudella 1997–1998 Alanko yritti murtautua Jokereiden SM-liigajoukkueeseen, mutta onnistumatta siinä. Hän kävi kolmen ottelun mittaisella visiitillä Sveitsin Nationalliga A:n EHC Klotenissa ja palasi loppukaudeksi HPK:hon, jossa Alanko voitti taas SM-pronssia keväällä 1998.[3][4]

Kaudella 1998–1999 Alanko onnistui murtautumaan Jokereiden SM-liigakokoonpanoon. Hän voitti SM-hopeaa keväällä 2000 ja Suomenmestaruuden keväällä 2002. Alanko joutui kuitenkin kevään 2002 pudotuspelien aikana erimielisyyksiin Jokereiden päävalmentaja Raimo Summasen kanssa ja hän seurasi useita otteluita katsomosta.[1] Yksi tekijä erimielisyyksiin oli myös toisessa puolivälieräottelussa Oulun Kärppiä vastaan otettu 5+20 -minuutin jäähy väkivaltaisuudesta ja käytöksestä.[3][5]

Toukokuussa 2002 Alanko teki vuoden mittaisen sopimuksen Espoo Bluesin kanssa.[1] Hän jatkoi joukkueessa myös kaksi seuraavaa kautta. Alanko nousi syksyllä 2003 Bluesin kapteeniksi,[6] kun Juha Ylönen loukkaantui harjoituskaudella ja oli sivussa koko syyskauden ajan. Kuntouduttuaan Ylönen kuitenkin luopui kapteenin tittelistään ja antoi Alangon jatkaa tehtävässä.[2] Alanko teki kauden 2003–2004 aikana seitsemällä osumallaan SM-liigan yhden kauden maaliennätyksensä, joilla hän oli Bluesin eniten maaleja tehnyt puolustaja Sebastian Sulun kanssa. Alanko kärsi keväällä 2004 polvivaivoista, mutta pelasi niistä huolimatta pudotuspelit. Hänen liigauransa ensimmäinen playoff-osuma syntyi hyvään paikkaan 19. maaliskuuta 2004 neljännessä puolivälieräottelussa Turun Palloseuraa vastaan, sillä se ratkaisi Bluesille 3–2-voiton.[3] Alanko palkittiin ottelun Ilta-Sanomien kolmen tähden tähtipelaajana.[7] Kauteen 2004–2005 hän lähti Bluesin lähtökohtaisena kapteenina.

Alanko siirtyi kaudeksi 2005–2006 Elitserien-joukkue Färjestads BK:hon, jossa hän voitti Ruotsin-mestaruuden keväällä 2006. Kesken toisen Färjestad-kautensa 2006–2007, joulukuussa 2006 Alanko siirtyi Saksan DEL-liigan Frankfurt Lionsiin.[8] Kaudeksi 2007–2008 hän palasi kaksivuotisella sopimuksella Bluesiin[9] ja joukkueen kapteeniksi.[10] Vuoden 2007 lopulla Alanko joutui noin kuukaudeksi sivuun käsivamman takia ja pelasi tämän takia vain 45 runkosarjaottelua, mutta hän onnistui tekemään kuitenkin SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 3+11=14. Alanko voitti SM-hopeaa keväällä 2008.[11]

Elokuussa 2008 Alanko jatkoi sopimustaan kevääseen 2011 saakka.[12] Hän edusti Bluesia kauden 2008–2009 aikana myös Mestarien liigassa. Alanko sai kauden aikana kuitenkin kahdesti pahan aivotärähdyksen. Hän sai vuoden sisään jo kolmannen aivotärähdyksensä kuitenkin jo kauden 2009–2010 toisessa ottelussa Oulun Kärppiä vastaan, kun Mikko Alikoski taklasi Alangon sääntöjenmukaisesti laitaa vasten. Ottelu jäi Alangon uran viimeiseksi.[13]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alanko pelasi yhteensä 34 A-maaottelua tehopistein 2+2=4. Hän oli lähellä saada paikan Suomen kokoonpanosta vuoden 2003 MM-kotikisoihin, mutta Alanko sai kuitenkin aivotärähdyksen harjoitusottelussa Ruotsia vastaan, kun Marcus Nilson taklasi häntä päähän ja sai tilanteesta suihkukomennuksen.[3][14]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM            
1992–1993 Jokerit A-I-div. 8 2 2 4 6
1993–1994 Jokerit A-SM 34 2 5 7 14
1994–1995 Jokerit A-SM 22 3 3 6 61
1995–1996 Jokerit A-SM 27 5 5 10 55 7 0 2 2 12
KJT I-divisioona 6 0 0 0 31
1996–1997 HPK SM-liiga 47 0 7 7 65 10 0 0 0 12
1997–1998 Jokerit SM-liiga 6 0 0 0 29
EHC Kloten NLA 3 1 0 1 0
HPK SM-liiga 18 3 1 4 16
1998–1999 Jokerit SM-liiga 52 1 4 5 54 3 0 0 0 6
1999–2000 Jokerit SM-liiga 45 2 1 3 34 11 0 0 0 10
2000–2001 Jokerit SM-liiga 56 4 6 10 40 5 0 0 0 0
2001–2002 Jokerit SM-liiga 32 1 2 3 18 6 0 0 0 29 Kanada-malja
2002–2003 Blues SM-liiga 54 4 6 10 64 7 0 2 2 6
2003–2004 Blues SM-liiga 53 7 5 12 38 8 1 1 2 2
2004–2005 Blues SM-liiga 50 1 7 8 26
2005–2006 Färjestads BK Elitserien 41 2 6 8 67 11 1 0 1 10 Le Mat-pokalen
2006–2007 Färjestads BK Elitserien 18 0 2 2 20
Frankfurt Lions DEL 24 0 2 2 73 8 1 0 1 22
2007–2008 Blues SM-liiga 45 3 11 14 46 17 0 0 0 6
2008–2009 Blues SM-liiga 46 2 6 8 26 14 0 2 2 10
2009–2010 Blues SM-liiga 2 0 0 0 0
12 kautta yhteensä SM-liiga 506 28 56 84 456 81 1 5 6 81
2 kautta yhteensä Elitserien 59 2 8 10 87 11 1 0 1 10
1 kausi yhteensä DEL 24 0 2 2 73 8 1 0 1 22
1 kausi yhteensä NLA 3 1 0 1 4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rami Alanko The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
  • Rami Alanko Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Rami Alanko Bluesin paitaan 14.5.2002. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
  2. a b Alanko jatkaa Bluesin kapteenina 22.12.2003. MTV Oy. Viitattu 19.6.2012.
  3. a b c d e Jatkoaika.com
  4. a b Rami Alanko Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  5. Raportti – SM-liiga 22.3.2002. SM-liiga. Viitattu 19.6.2012. [vanhentunut linkki]
  6. Rami Alangosta uusi Blues-kippari 1.9.2003. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
  7. Tilastot – SM-liiga 19.3.2003. SM-liiga. Viitattu 19.6.2012. [vanhentunut linkki]
  8. Alanko suuntaa Saksaan 5.12.2006. Urheilulehti.fi. Viitattu 19.6.2012.
  9. Bluesin tuleva runko julki – Alanko ja Öhman nimekkäimmät hankinnat 18.4.2007. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
  10. Rami Alanko valittiin Bluesin kapteeniksi 14.8.2007. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
  11. Rami Alanko kuukauden sairauslomalle 30.12.2007. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
  12. Blues julkaisi nipun jatkosopimuksia 12.8.2008. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
  13. Aivotärähdys päättämässä Rami Alangon uran? Ilta-Sanomat. 19.9.2009. Sanoma Media Finland. Arkistoitu 26.1.2016. Viitattu 19.6.2012.
  14. Eirtovaara, Teemu: Leijonat ja Tre Kronor tasavahvoja 20.4.2003. Jatkoaika.com. Viitattu 19.6.2012.
Edeltäjä:
Juha Ylönen
Kiertävä kapteeni
Espoo Bluesin kapteeni SM-liigassa
2003–2005
2007–2009
Seuraaja:
Timo Hirvonen
Toni Kähkönen