Ralf Gothóni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ralf Gothóni
Ralf Gothóni 2010-luvulla.
Ralf Gothóni 2010-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt2. toukokuuta 1946 (ikä 77)
Ammatti pianisti
säveltäjä
kapellimestari
Puoliso Arja Gothóni
Aila Rath-Gothóni
Elina Vähälä
Suzan Saber
Muusikko
Tyylilajit klassinen
Soittimet pianoView and modify data on Wikidata
Aiheesta muualla
Kotisivut

Ralf Georg Nils Gothóni (s. 2. toukokuuta 1946 Rauma) on suomalais-saksalainen pianisti, säveltäjä ja kapellimestari.[1]

Gothóni on esiintynyt pianistina ja kapellimestarina viidessä maanosassa lukuisten tunnettujen orkesterien ja laulajien kanssa, esiintynyt lähes kaikilla merkittävillä musiikkijuhlilla sekä levyttänyt lähes 100 albumia useille kansainvälisille yhtiöille.

Gothóni on esiintynyt musiikkifestivaaleilla Salzburgissa, Berliinissä, Prahassa, Aldeburghissa, Edinburghissa, Roque de Antheronissa, Raviniassa ja Tanglewoodissa.

Ralf Gothóni on esiintynyt useiden orkestereiden kuten Chicagon, Detroitin ja Toronton sinfoniaorkestereiden, Berliinin ja Varsovan filharmonikkojen, Baijerin radio-orkesterin, Japanin filharmonikkojen sekä Englannin kamariorkesterin solistina.

Hän esiintyy vuosittain lukuisissa konserteissa sekä solistina että kapellimestarina johtaen pianon ääressä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ralf Gothónin ura soolopianistina, kamarimuusikkona ja kapellimestarina on monipuolinen ja maailmanlaajuinen. Hänet tunnetaan harvinaislaatuisesta monipuolisuudesta: hän on paitsi pianisti myös kokonaisvaltaista muusikkoutta korostava ajattelija.lähde?

Gothóni aloitti musiikkiopintonsa viulunsoittajana kolmen vuoden vanhana ja piano-opintonsa viiden ikäisenä; hänen pianonopettajiaan olivat Tapani Valsta ja Ervin László, ja esikuvikseen hän on maininnut Svjatoslav Richterin ja Arthur Rubinsteinin. Gothóni debytoi 15-vuotiaana orkesterisolistina, ja vuonna 1967 hän esiintyi Jyväskylän kesässä ”Vuoden debytanttina”. 1960-luvun lopulla hän toimi harjoituspianistina Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa.[2]

Ralf Gothónin uran merkkipaaluihin kuuluvat vuoden 1977 Schubertiadit: neljäkymmentä suomalaista laulajaa esitti Helsingissä noin 450 Franz Schubertin liediä. Konserttisarja nosti Gothónin kuuluisuuteen lied-pianistina, ja hän on uransa aikana esiintynyt muiden muassa Jorma Hynnisen, Martti Talvelan, Arleen Augérin, Edith Mathisin, Anne Sofie von Otterin, Ileana Cotrubașin, Peter Schreierin ja Barbara Hendricksin kanssa. Hän esiintyi lied-konserteissa 1990-luvun puoleenväliin saakka ja keskittyi sitten soolo- ja kamarimusiikkiohjelmistoon sekä orkesterinjohtoon.

Gothóni on kantaesittänyt toista tusinaa konserttoa; vuonna 2004 hän soitti ja johti John Tavenerin Pratirupa-pianokonserton kantaesityksen Lontoossa säveltäjän 60-vuotisjuhlakonsertissa. Kaudella 2005–2006 hän kantaesitti Aulis Sallisen ja Curtis Curtis-Smithin kaksoiskonsertot viulisti Elina Vähälän kanssa. Gothónia kuullaan myös säännöllisesti merkittävien kamarimusiikkifestivaalien vierailevana taiteilijana.

Levytysura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gothóni on tehnyt lähes 100 albumia useille levymerkeille, joukossa BIS, CPO, Decca, DGG, EMI, Finlandia ja Ondine, jonka kanssa hän 1990-luvulla teki yli 20 CD:tä keskeisenä säveltäjänä Franz Schubert. Konserttolevytyksiin kuuluu ylistetty äänitys Benjamin Brittenin pianokonsertosta Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Okko Kamun kanssa, mukana sävellyksen alkuperäinen kolmas osa. Ondinelle hän levytti myös tunnin mittaisen Heitor Villa-Lobosin pianokonserton (Choros XI) Sakari Oramon johtaman Radion sinfoniaorkesterin kanssa sekä Einojuhani Rautavaaran kaksi pianokonserttoa Leipzigin Radio-orkesterin (Max Pommer) ja Baijerin radio-orkesterin (Jukka-Pekka Saraste) kanssa.

Tuoreista levytyksistä voi mainita useat Aulis Sallisen ja Alfred Schnittken musiikkia sisältävät CD:t.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ralf Gothónin ensimmäinen puoliso oli Arja Gothóni; heidän poikansa Mark Gothóni (s. 1967) on viulisti ja kamarimuusikko sekä Berliinin taideyliopiston professori.[3] Toinen aviopuoliso oli Aila Rath-Gothóni; heidän poikansa Maris Gothóni (s. 1979) on pianisti ja runoilija. Aila Rath-Gothóni kuoli liikenneonnettomuudessa vuonna 1996.[4] Kolmas aviopuoliso oli viulisti Elina Vähälä. Liitto päättyi eroon 2013. Gothónin nykyinen vaimo vuodesta 2013 on alttoviulisti Suzan Saber.[5]

Tehtäviä, hankkeita ja luottamustoimia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professorina Gothóni on toiminut Sibelius-Akatemiassa vuosina 1992–2007, Hampurissa Hochschule für Musikissa vuosina 1986–96 ja Berliinissä Hanns-Eisler-Hochschulessa vuosina 1996–2000. Vuonna 2000 hänet nimitettiin vierailevaksi professoriksi Lontoon Royal College of Musiciin, ja 2006 hän aloitti pianokamarimusiikin professorina Instituto da Camara, Reina Sofiassa, Madridissa. 2010–2011 hän toimi vierailevana professorina myös Detmoldin musiikkikorkeakoulussa sekä vuodesta 2012 lähtien myös Karlsruhen korkeakoulussa. Gothóni pitää mestarikursseja ympäri maailmaa, ja hän on kuulunut monena kesänä Chicagon Steans Institute for Young Artistsin opettajakuntaan. Viime vuosina Gothóni on myös kutsuttu merkittävien kilpailujen tuomaristoon (mm. New York, Minneapolis, Santander, Vevey, Stuttgart, Bolzano, Alaska, Quindao) sekä kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin. Musiikkikilpailuja vastustavana hän on kuitenkin osallistunut niiden merkittävien pianokilpailujen tuomaristoon, joissa pianistit ovat päässeet näyttämään kokonaisvaltaisen muusikon taitojaan myös kamarimusiikin parissa.

Ralf Gothóni toimi Englannin Kamariorkesterin ylikapellimestarina vuosina 2000–2009. Vuosina 2001–2006 hän toimi myös Seattlessa Northwest Chamber Orchestran musiikillisena johtajana. 2004 Gothóni nimitettiin Deutsche Kammerakademien päävierailijaksi. Aiemmin hänellä oli ollut monia taiteellisia tehtäviä: Finlandia Sinfoniettan ylikapellimestari 1989–1994, Turun kaupunginorkesterin päävierailija 1995–2000 ja Savonlinnan oopperajuhlien taiteellinen johtaja 1984–1987.[6]

Ralf Gothóni on toiminut aktiivisesti kansainvälisen musiikkivaihdon edistäjänä. Hän toimi taiteellisena johtajana ja perustajajäsenenä "Kielletyn kaupungin musiikkijuhlilla" Pekingissä 1996 ja 1998 sekä on ollut järjestämässä Suomen ja Egyptin välisen musiikkisillan kehittymistä vuodesta 2004 lähtien yhteistyössä Kairon oopperan ja konservatorion kanssa.[5] Hän on myös tukenut klassisen musiikin toimintaa Etelä-Afrikassa ja Israelissa sekä toiminut Savonlinnan musiikkiakatemian taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana.

Sävellyksiä ja kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gothóni on säveltänyt muun muassa kolme kamarioopperaa (Ihmeellinen viesti vieraalta tähdeltä, libretto Hermann Hesse; Hunden, libretto T. Wulff; Aurinko hiekassa, libretto Viivi Luik), kamarikantaatin The Ox and Its Sephard (levytys: Ondine) ja siitä Concerto Grosso -version viululle, pianolle ja jousille[7], Peregrina-laulusarjan sekä siitä muokatun trion klarinetille, alttoviululle ja pianolle. 2014 kantaesitettiin hänen kamarikonserttonsa "Peregrina" alttoviululle ja kamariorkesterille. Sen innoittajana olivat saksalaisen Eduard Möriken Peregrina -runot.[8]

Kirjalliseen tuotantoon kuuluvat Luova hetki (1998), Pyöriikö kuu (2001), Flyygelin kanssa (2004) sekä "Hämähäkki" (2014). Raija Lampilan kirjoittama muistelmateos Soiva elämä ilmestyi 2016.

Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1994 Gothóni voitti yhdysvaltalaisen Gilmore-palkinnon, joka on yksi suurimmista klassisen musiikin palkinnoista. Lisäksi hän on saanut muun muassa Itävallan kulttuuriministeriön Schubert-mitalin 1978, Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon 1983 sekä Pro Finlandia -mitalin 1990. Vuonna 2012 Espanjan kuningatar Sofia palkitsi hänet taiteellisista ja pedagogisista ansioistaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomalaisen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 40–43. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
  2. Haapakoski, Martti – Heino, Anni – Huttunen, Matti – Lampila, Hannu-Ilari – Maasalo, Katri: Suomalaisen musiikin historia: Esittävä säveltaide, s. 42. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-23564-4.
  3. Prof. Mark Gothoni Universität der Kunste Berlin. Viitattu 7.12.2016. (saksaksi)[vanhentunut linkki]
  4. Kiveen kirjoitettu Yle Vintti. Viitattu 7.12.2016.
  5. a b Arvonen, Päivi: ”Tässä iässä ei ole aikaa hukattavaksi” Viva. 7/2016. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 7.12.2016.
  6. Gothóni, Ralf hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  7. Ralf Gothoni Biography allmusic. Viitattu 7.12.2016.
  8. Gothónille musiikki ja runous elävät synteesissä (uutinen kantaesityksestä) Kymen Sanomat. 8.9.2014. Viitattu 7.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]