Rakennesuunnittelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Rakennesuunnittelu on rakennussuunnittelun osa-alue, joka käsittää rakennuksen rakennetekniikan suunnittelun. Suunnittelun päätehtävänä on tuottaa rakennesuunnitelmat, joilla voidaan toteuttaa ja ylläpitää rakennus tai rakenne.[1] Rakennesuunnittelun tehtävät ja vastuut määrittelee sopimuksen mukainen suunnittelutoimeksianto. Se voi käsittää koko rakenteellisen suunnittelun tai vain tietyn osatehtävän.

Rakennetekniikasta ja -suunnitelmista käytetään tunnusta RAK.

Työhön sisältyy uudis- ja korjauskohteiden rakennesuunnittelu, runkojärjestelmien ja -materiaalien valinnat ja lujuustarkastelut, rakenteiden suunnittelu, valmisosien tuotantosuunnitelmien laatiminen, sekä erilaiset rakennusfysikaaliset ja käyttöikään liittyvät selvitykset. Joskus rakennesuunnitteluun sisältyy myös määrälaskentapalveluita.[2]

Rakennesuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustekniseen suunnitteluun kuuluvat perustus-, runko-, ja rakenneratkaisujen kehittäminen, rakenteiden mitoitus sekä rakennuksen toteutettavuudesta ja rakennusteknisestä toimivuudesta huolehtiminen. Rakennesuunnittelun pohjaksi selvitetään useimmiten erillisenä toimeksiantona perustamisolosuhteet. Rakennesuunnitelmat sisältävät lujuuslaskelmat ja piirustukset. Lujuuslaskelmissa osoitetaan kantavien rakenteiden kestävyys, kun taas piirustuksissa esitetään rakenteiden mitat ja leikkauskuvat. Lisäksi piirustuksissa esitetään detaljeja, joissa voidaan kuvata esimerkiksi rakenteiden liitoksia sekä lämmön-, kosteuden- ja vedeneristysratkaisuja.

Rakennesuunnittelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennesuunnittelua tekevät rakennusalan insinöörit ja diplomi-insinöörit. Rakennesuunnittelijalle on määritetty pätevyysvaatimukset suunnittelutehtävän vaativuuden mukaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2. FISE myöntää myös pätevyyksiä eri suunnittelun osa-alueilta, mm. betoni- , puu- tai terässuunnittelusta. Pätevyyksiä voi saada A- tai AA-luokasta. Pienissä rakennushankkeissa kaikista rakennusteknisistä suunnittelutehtävistä vastaa yleensä sama asiantuntija. Suurissa ja vaativissa hankkeissa tehtävät voidaan eriyttää, mutta rakennesuunnitteluhankkeelle nimetään aina riittävät pätevyydet omaava henkilö, joka on kokonaisvastuussa projektista.

Suuret insinööritöimistot, kuten Vahanen yhtiöt, FMC Group (Sweco) ja Ramboll, ovat arvostettuja rakennesuunnittelualalla, mutta suurten yritysten lisäksi alalla on runsaasti pienempiä, 3-25 henkeä työllistäviä yrityksiä. Kuten muillakin aloilla, myös rakennesuunnittelualalla isommissa yrityksissä saattaa olla pieniin yrityksiin verrattuna paremmat työsuhde-edut, mutta toisaalta pienten yritysten etuna saattaa olla joustavuus ja yksittäisen työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin ja -menetelmiin.

Rakennesuunnittelu on projektityötä, mille ominaista on kova kilpailu, tiukat aikatalut ja suhdanneriippuvuus. Tästä syystä rakennesuunnittelijoiden työkuorma ei jakaannu aina tasaisesti. Koska rakennesuunnittelijat työskentelevät yleensä kuukausipalkalla ja liukuvalla työajalla, saattaa sesonkiaikana rakennesuunnittelija joutua tekemään töitä normaalia työaikaa 37,5/h/viikko enemmän. Nämä ylityöt katsotaan liukumiksi, jotka korvataan työntekijälle vapaa-aikana ilman varsinaista ylityökorvausta (yksi työyksikkö vasta yhtä vapaa-aika yksikköä). Vuosilomaa rakennesuunnittelijalle kertyy ensimmäisenä lomanmääräytymisvuonna 24 päivää ja tämän jälkeisinä vuosina 30 päivää vuodessa. Koska kesä on Suomessa kiivainta rakentamisen aikaa, joudutaan rakennesuunnittelijoiden kesälomat usein jaksottamaan pienempiin pätkiin. Rakennesuunnittelijoita saatetaan kannustaa pitämään lomat myös syksyllä tai talvella, jolloin rakentaminen on hiljaisempaa.

Palkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennesuunnittelijan palkat ovat tyypillisesti pienemmät kuin työmaahenkilöstön. Matalampaa palkkaa kompensoi kuitenkin työolosuhteet, sillä rakennesuunnittelijan työpiste sijaitsee aina samassa paikassa ja sisätiloissa.Tyypillinen urakehitys rakennesuunnittelijalle on aloittaa suunnittelijana insinööritoimistossa, jonka jälkeen edetä yhä vastuullisempiin ja paremmin palkattuihin projektitehtäviin. Tämän takia myös palkkaus vaihtelee tietotaidon ja työkokemuksen mukaan suuresti. Aloittelevan rakennesuunnittelijan palkka saattaa jäädä 2500 €/kk tuntumaan, johon verrattuna kokenut suunnittelija voi ansaita yli kaksinkertaisesti. Riittävästi kokemusta hankittuaan rakennesuunnittelija voi perustaa oman yrityksen tai siirtyä esimiestehtäviin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”1”, RIL-299-1-2006 Rakennesuunnittelun asiakirjaohje, tekstiosa, s. 9. Hakapaino Oy: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2006. 951-758-456-3.
  2. SKOL: Toimialaryhmittely ja -määritelmät Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry. Viitattu 18.6.2007.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.