Rajakylä (Vantaa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Vantaan kaupunginosasta. Myös Oulussa on Rajakylän kaupunginosa.
Rajakylä
Råby
Maratontie
Maratontie
Kaupungin kartta, jossa Rajakylä korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Rajakylä korostettuna.
Kaupunki Vantaa
Suuralue Hakunilan suuralue
Kaupunginosa nro 95
Pinta-ala 1,5 km² [1]
Väkiluku 4 153[2] (31.12.2020)
Työpaikkoja 289 kpl [3]  (31.12.2017)
Postinumero(t) 01280[4]
Lähialueet Länsimäki, Jakomäki, Vaarala, Vesala, Kivikko

Rajakylä (ruots. Råby) on tiivis pientaloista koostuva Vantaan Hakunilan suuralueen kaupunginosa Porvoonväylän ja Helsingin rajan välissä.[1] Se muodostaa Helsingin Vesalan kaupunginosan kanssa yhtenäisen pientaloalueen, jossa molempien kaupunginosien rakennetut tontit ulottuvat rajalle saakka.

Rakentamisen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajakylä on rakennettu pääasiassa 1980-luvulla. Siellä ei juurikaan ole teollisuutta ja työpaikkojen määrä on pieni. Vantaan historiakirjojen mukaan Rajakylän nykyinen suurin tie, johon myös bussiliikenne on painottunut Rajakyläntien lisäksi, on talkoo- ja työttömyystöinä rakennettu Maratontie[5]. Se on aluksi ollut pieni metsäpolku, johon on sittemmin tehty kivipäällyste. Siitä on siis tullut niin sanottu tykkitie. Nykyisin se on asfaltoitu, kaksikaistainen tie. Rajakylässä on runsaasti metsäalueita, joissa on kivipäällysteisiä tykkiteitä ja ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallihautoja, joiden rakentaminen aloitettiin vuonna 1914 Pietarin puolustamiseksi. Rajakylässä on myös Pallopuisto-niminen leikkialue, joka on alueen lapsiperheiden aktiivisessa käytössä. Rajakylässä on koulun liepeillä urheilukenttä.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rajakylän koulussa on 1.−4. luokat[6]. Rajakylän kautta kulkevat bussilinjat Mellunmäen metroasemalle, Tikkurilaan, Länsisalmeen, Sotunkiin ja Myyrmäkeen. Suuri osa rajakyläläisistä käy työssä Helsingissä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus oli 17,1 prosenttia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vantaa alueittain (2015) (pdf) (95 Rajakylä, teoksen s. 262–265) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 2.7.2016.
  2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2020Arkistoitu kopio (pdf) Vantaa.fi. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 3.9.2021. Viitattu 5.9.2021.
  3. Tietoja Hakunilan suuralueeltaArkistoitu kopio 1.1.2019. Vantaan kaupunki. Arkistoitu 24.4.2021. Viitattu 16.8.2021.
  4. Alue­jaot: Posti­numero­alueet Vantaan kartta­palvelu. Viitattu 16.8.2021.
  5. Viljo Pessi: Rajakylä - Länsimäki. Historiikki., s. 61. , 1997. ISBN 952-90-8568-0.
  6. Suomenkieliset peruskoulut Vantaan kaupunki. Viitattu 5.5.2016.
  7. Mikko Välimaa: Maahanmuuttajien osuudet jakavat Vantaan asuinalueita jo jyrkästi – Katso oman kaupunginosasi tilanne Vantaan Sanomat. 6.10.2021. Viitattu 2.7.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]