Voiman filosofia
| Voiman filosofia | |
|---|---|
| Might Is Right or The Survival of the Fittest | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Ragnar Redbeard |
| Kieli | englanti |
| Genre | pamfletti |
| Kustantaja | Auditorium Press |
| Julkaistu | 1890 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Vesa Iitti |
| Kustantaja | Vuohikirjat |
| Julkaistu | 2012 |
| Ulkoasu | nidottu |
| Sivumäärä | 192 |
| ISBN | 9789529334643 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Voiman filosofia (engl. Might Is Right or The Survival of the Fittest) on pseudonyymin ”Ragnar Redbeardin” kirjoittama vuonna 1890 julkaistu kirja. Redbeard puoltaa vahvasti luonnonvalintaa, moraalittomuutta ja hedonismia. Redbeard hylkää perinteiset ajatukset ihmis- ja luonnonoikeuksista ja esittää, että vain fyysinen voima voi määrittää moraalin. Kirjaa voidaan pitää sosiaalidarvinistisena.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Redbeard käsittelee kirjassaan 1800-lukulaisia rotuoppeja muun muassa valkoisen ja arjalaisen rodun ylemmyydestä mustiin nähden. Kirjoittaja viittaa aikalaisiin käsityksiin esimerkiksi kallonmuodon ja ulkonäön olennaisuuteen ”älykkyyden” kertojana. Hän myös väittää, että sorretut ja huono-osaiset ovat ansainneet sortamisensa, koska eivät ole olleet tarpeeksi älykkäitä, vahvoja tai halukkaita puolustamaan oikeuksiaan ja ovat näin myös oikeutetut kuolemaan vahvemman ja paremman tieltä. Hän kritisoi voimakkaasti kristinuskoa, jota hän pitää lähinnä luonnonlakeja vääristävänä, turhana ja ihmisten hallitsemiseen kehitettynä koneistona ja rahastamisena. Hän myös hylkää kaikki olemassa olevat talousteoriat, mukaan lukien sekä sosialismin että kapitalismin, molemmat eri tavoilla luonnonvalintaa vääristävinä orjuutusmenetelminä.
Kirjoittajasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet, kuten S. E. Parker on esittäneet epäilyn, että Ragnar oli uusiseelantilaisen anarkistin, Arthur Desmondin salanimi.[1] Myös amerikkalaista sosialistina tunnettua kirjailijaa, Jack Londonia on epäilty Redbeardin nimimerkin taakse.[2] Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, koska hänen tunnetut mielipiteensä erosivat merkittävästi kirjan mielipiteistä. Kirjan on myös väitetty olevan satiirinen kannanotto sosiaalidarwinismiin.
S. E. Parker on kirjoittanut: ”Might Is Rightia vaivaavat monet suuret ristiriitaisuudet.” Erityistä huomiota hän kiinnittää kirjan pääteeman, induvidualismin avoimeen seksistisyyteen ja rasistisuuteen. Kuitenkin hän huomauttaa, että ”sen raaka elinvoimaisuus voi kuitenkin hälventää joitain esi-isiltämme perimiämme taikauskoja moraalin, uskonnon ja politiikan osalta.”[1]
Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anton LaVey otti paljon tekstiä suoraan Might Is Rightista Saatanallisen kirkon perustusteokseen, Saatanalliseen raamatun osaan "Saatanan kirja".[3] Lavey myös väitti kirjan kirjoittajaksi Jack Londonia ja kirjoitti vuonna 1996 julkaistun englanninkielisen uudelleenjulkaisun esipuheen.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b S. E. Parker, Introduction to Might is Right (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Vesa Iitti (esipuheen laatija): Voiman filosofia: Esipuhe Mesikämmen-blogi. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 2.5.2015.
- ↑ Gallagher, Eugene V. (2013). "Sources, Sects, and Scripture: The Book of Satan in The Satanic Bible", in Per Faxneld and Jesr Aa. Petersen: The Devil's Party-Satanism in Modernity. Oxford University Press, 103–122.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Might Is Right. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Smith, John: Hypocrisy, Plagiarism and LaVey. (englanniksi)
