Ragazzi di Via Panisperna

Tutkimusryhmän jäseniä ja Enrico Fermi (oikeassa laidassa) noin vuonna 1934.

Ragazzi di Via Panisperna (suom. Via Panispernan pojat) oli Enrico Fermin johtama tutkimusryhmä. Vuonna 1934 ryhmä löysi hitaan neutronin, mikä mahdollisti ydinreaktorin ja myöhemmin myös ydinpommin rakentamisen. Ryhmän nimi tulee Via Panisperna -kadulla sijainneen La Sapienza -yliopiston fysiikan laitoksen osoitteesta. Katu on nimetty läheisen luostarin mukaan.

Fermin lisäksi ryhmässä työskentelivät: Edoardo Amaldi, Oscar D'Agostino, Ettore Majorana, Bruno Pontecorvo, Franco Rasetti ja Emilio Segrè. Kaikki muut paitsi D'Agostino, olivat fyysikoita. D'Agostino oli kemisti.

Ryhmä kasvoi italialaisen poliitikon ja laitoksen johtajan Oscar Mario Corbinon johdossa. Corbino huomasi Fermin kyvyt ja nimitti hänet vuonna 1926 Italian ensimmäiseksi teoreettisen fysiikan professoriksi. Vuodesta 1929 Fermi ja Corbino omistautuivat laitoksen toiminnan nykyaikaistamiseen.

Tutkimuslaboratorion ensimmäiset kokeet liittyivät atomi- ja molekyylispektroskopiaan. Myöhemmin tutkimus keskittyi kokeelliseen atomiydintutkimukseen. Kokeissa muun muassa pommitettiin erilaisia materiaaleja berylliumista alfa-säteillä irrotetuilla neutroneilla. Alfa-säteiden lähteenä käytettiin radonia, joka on hyvin radioaktiivinen kaasu. Fermin ja Majoranan työ mahdollisti atomin ytimen rakenteen ymmärtämisen ja siihen liittyvät voimat. Vuosina 1933 ja 1934 he julkaisivat Beetahajoamisen kuvaavan teorian.

Vuonna 1938, toisen maailmansodan uhatessa ryhmä hajosi ja useimmat sen jäsenistä poistuivat Italiasta. Vain Edoardo Amaldi jäi Italiaan ja teki sodan jälkeen merkittävän työn italialaisen fysiikan tutkimuksen uudelleenluomiseksi. Hän oli myös mukana perustamassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskusta CERNiä.

Ryhmästä on tehty elokuva I ragazzi di via Panisperna. Sen ohjasi Gianni Amelio vuonna 1989.