Radio Finland

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Radio Finland oli Yleisradion ulkomaanlähetyksistä 1970-luvulta lähtien käytetty nimi ja yhtiön rekisteröimä aputoiminimi. Ennen nimen käyttöönottoa puhuttiin lyhytaaltolähetyksistä (engl. short wave, SW). Ulkosuomalaisia palveltiin suomen- ja ruotsinkielisin lähetyksin koko Radio Finlandin toiminta-ajan. Sen lisäksi Yleisradio tarjosi vieraskielisiä lähetyksiä, joiden määrä vaihteli vuosikymmenestä toiseen voimakkaasti.lähde?

Radio Finland oli ohjelmallisesti ja teknisesti edelläkävijä monella tapaa ääniradiotoiminnassa. Äänitarkkailijoita käytettiin myös kuuluttajina eli niin sanottu aseman "yksinkäyttö" aloitettiin vuonna 1973 ja televisioäänen muokkaaminen radio-ohjelmissa käytettäväksi 1980-luvun alkupuolella. Radio Finland aloitti Yleisradion ensimmäiset satelliittilähetykset 1993 sekä ensimmäiset internet-lähetykset Lontoossa sijainneilta palvelimilta vuonna 1996. Radio Finlandin kansainvälisinä yhteistyö-osapuolina olivat saksalainen Deutsche Welle ja brittiläinen World Radio Network.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraskieliset lähetykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion ulkomaanlähetykset alkoivat Lahden radioasemalta vuonna 1939, mutta ne keskittyivät jo 1940-luvun lopulla Porin lyhytaaltoasemalle. Ensimmäinen englanninkielinen lähetys lähetettiin Lahden lyhytaaltolähettimen kautta 1. tammikuuta 1939. Sota-aikana Yleisradio lähetti ulkomaille uutisia tärkeimmillä eurooppalaisilla kielillä sekä viroksi.[1] Sotien jälkeen vieraskieliset lähetykset jatkuivat Ulkoministeriön henkilökunnan voimin tuotettuina englanniksi ja ranskaksi vuoteen 1957 saakka. Vuosina 1957–1967 tarjottiin vapaaehtoisvoimin englanniksi tehtyjä viikoittaisia lähetyksiä, jonka jälkeen englanti palasi uudelleen ohjelmistoon Yleisradion omin voimin. Saksankieliset lähetykset alkoivat 1985 ja ranskankieliset 1987. Venäjä lisättiin ohjelmistoon 1990 ja lähetyksiä selkosuomeksi alettiin tehdä 1992. Osana venäjänkielistä palvelua tarjottiin viikoittaisia katsauksia suomen sukukielillä vuodesta 1998 lähtien. Radio Finlandin ulkomaille suunnatut lähetykset englanniksi, saksaksi ja ranskaksi lopetettiin lokakuussa 2002, mutta venäjää jatkettiin vuoden 2006 loppuun.lähde?

Lähettimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porin lyhytaaltoasema aloitti väliaikaisella kalustolla vuonna 1940. Sotien jälkeen saatiin maahan Iso-Britannian takavarikkoon joutunut 100 kW:n Marconi-lähetin. Kun Lahdessa sijainneet Yleisradion omaa tuotantoa edustaneet 1000 W ja 15 kW lähettimet oli siirretty Poriin, toiminta keskittyi lopullisesti sinne vuonna 1948. Porin lyhytaaltoaseman virallisia vihkiäisiä vietettiin vuotta myöhemmin. Lähetysten suunta-alueet olivat 1970-luvulle saakka Länsi- ja Pohjois-Eurooppa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikka. Satunnaisesti Porin lähetykset kuitenkin kantoivat muuallekin. Vuonna 1976 Porin lyhytaaltoasemalle hankittiin sveitsiläisen Brown Boveri & Companyn valmistama 250 kW:n lähetin ja saksalaisen Rohde & Schwarz GmbH:n 360-astetta käännettävissä ollut logperiodinen antenni, joiden turvin lähetyksiä voitiin suunnata kaikkialle maailmaan. Mukaan otettiin uusina alueina Afrikka ja Lähi-itä sekä Kaukoitä ja Australia.lähde?

Yleisradion ja valtion yhteishankkeena rakennettiin uusi lyhytaaltoasema Porin Preiviikiin. Se aloitti lähetykset vuonna 1987. Asemalla oli kolme 500 kW:n, yksi 250 kW:n (vanhalta asemalta) ja yksi 100 kW:n lähetin, Porissa aloitti myös 600 kW:n keskiaaltoalueen (engl. medium wave, MW) lähetystoiminta, jonka käyttöön tuli aiemmin Turussa toiminut taajuus 963 kHz. Kaikkien Preiviikin lähetinten valmistaja oli sveitsiläinen Brown Boveri & Co. Yleisradion ajaessa alas kotimaisille kuuntelijoille tarkoitettua keski- ja pitkäaaltotoimintaa (engl. long wave, LW) ne jatkuivat ulkomaille suunnattuna. Radio Finland sai aluksi käyttöönsä puoli tuntia Helsingin ja Turun AM-asemilta vuonna 1977, mutta vuodesta 1982 Lahden, Turun ja Helsingin ohjelmisto oli kokonaan Radio Finlandin suunnittelemaa ja se valikoituiin eri kotimaisilta kanavilta. Espoon Tapiolassa toiminut Helsingin asema siirrettiin Santahaminaan 1990, jonne hankittiin uusi, amerikkalaisen Harris Corporationin 50 kW lähetin. Lahden pitkäaaltoasema suljettiin toukokuussa 1993.lähde?

Radio Finland lopetti lähetykset keski- (MW) ja lyhytaaltoalueilla (SW) vuoden 2006 lopussa.[2] Digita Oy:n omistukseen siirtynyt Porin keskiaaltoasema on sen jälkeen lähettänyt China Radio Internationalin ulkomaanohjelmia. Itämeren aluetta palvellut Yleisradion taajuus, 558 kHz, lopetti vuoden 2007 lopussa.[3]

Capital FM ja Yle Mondo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaaltolähetysten siirryttyä Radio Finlandin käyttöön, sen ohjelmisto alkoi kuulua myös Suomessa. Helsingissä oli tarjottu englanninkieliset lähetykset pienitehoisen ULA-lähettimen kautta vuodesta 1978. Tästä palvelusta kehittyi myöhemmin Capital FM, joka 1991 alkoi releoida ulkomaisia radioasemia niiden kanssa tehtyjen sopimusten puitteissa. Alkuvaiheessa mukana olivat Deutsche Welle, Voice of America, BBC sekä Radio France International. Osa Capital FM:n ohjelmistosta välittyi myös niin sanottujen opintoradiotaajuksien kautta Turussa ja Kuopiossa sekä ylimääräisillä taajuuksilla Jyväskylässä ja Tampereella. Vuonna 2005 Capital FM:n nimeksi muutettiin Yle Mondo. Kanavaa jaettiin digitelevision radiokanavana koko maassa, mutta palvelu suljettiin 2016. Tällöin ainoaksi jakelutieksi jäi ULA-taajuus Helsingissä. Kanavalla jatkuvat ulkomaisten asemien ohjelmiston ohella uutiset venäjäksi, englanniksi ja selkosuomeksi.[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Barry Mishkind - The Eclectic Engineer: Finnish Broadcasting oldradio.com. 20.8.2002. Viitattu 20.2.2012.
  2. Yle Radio Finland, Final Closedown intervalsignals.net. intervalsignals.net.
  3. Raimo Mäkelä: Minne katosi Radio Finland? makela.info. makela.info. Viitattu 20.2.2012.
  4. Yle Mondo

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]