Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokunta
Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokunta oli 1653–1776 toiminnassa olut Turun hovioikeuden alaisuuteen kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue.[1] Sitä edeltävinä aikoina Uudenmaan maakunnassa oli ollut käytössä useita erilaisia tuomiokuntajakoja. Keskiajalla Uudellamaalla oli kolme tuomiokuntaa: Raaseporin kihlakunnan läntinen tuomiokunta, Raaseporin kihlakunnan itäinen tuomiokunta ja Itä-Uudenmaan tuomiokunta.[2] Uudella ajalla Uudellamaalla oli Raaseporin (läänin) tuomiokunta ja Porvoon (läänin) tuomiokunta. Raaseporin tuomiokunta oli vuodet 1558–1563 jaettuna kahteen tuomiokuntaan: Raaseporin läntiseen tuomiokuntaan ja Raaseporin itäiseen tuomiokuntaan.[3] Vuonna 1653 muodostettiin osasta Porvoon tuomiokuntaa ja osasta Lappeen tuomiokuntaa Kyminkartanon tuomiokunta. Vuosina 1659–1750 Porvoon tuomiokunta ja Hollolan tuomiokunta olivat yhdistettynä yhdeksi tuomiokunnaksi nimeltään Hollolan kihlakuntien ja Porvoon läänin tuomiokunta.[4]
Raaseporin läänin ja Hattulan kihlakunnan tuomiokuntaan kuuluivat vuoden 1680 tuomiokirjan mukaan seuraavat pitäjät:[5]
Isonvihan (1713–1721) aikana tuomiokunnassa pidettiin viimeiset käräjät ennen keskeytystä talvella 1713 ja käräjien pito aloitettiin uudelleen helmikuussa 1722. Pikkuvihan (1742–1743) aikana järjestettiin käräjät sekä vuonna 1742 että vuonna 1743.[5]
Vuoden 1776 uudelleenjärjestelyssä tuomiokunnan uudeksi nimeksi päätettiin Raaseporin itäisen ja läntisen kihlakunnan tuomiokunta. Tässä järjestelyssä Lopen pitäjä siirrettiin Sääksmäen ylä- ja alakihlakuntien tuomiokuntaan.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.