Raadin kartano
Raadin kartano on Virossa Tarton lähettyvillä sijaitseva vanha sukukartano.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartanon omisti useiden sukupolvien ajan baltiansaksalainen von Liphartin aatelissuku. Siellä oli mittavat taidekokoelmat ja huomattava kirjasto. Kartano toimi linkkinä Tarton yliopiston, koulutettujen baltiansaksalaisten ja Pietarin aatelisten välillä. 1800-luvun alkupuoli oli kartanon loistoaikaa. Tällöin kartanossa vieraili keisari Paavali I:n vaimo Maria Fjodorovna, joka ihastui kartanon puutarhaan. 1900-luvun alkuun tultaessa kartanon loisto oli mennyttä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Liphartit lähtivät Virosta ottaen omaisuutensa mukaansa. Vuosina 1922–1944 kartano oli Viron kansallismuseon hallussa. Syksyllä 1940 neuvostojoukot ottivat haltuunsa yli sata hehtaaria Raadin kartanon maita ja tekivät sinne sotilaslentokentän. Toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 kartanon päärakennus paloi pommituksissa.[1]
Viron uusi kansallismuseo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
2000-luvun alkupuolella päätettiin kartanon maille rakentaa uusi rakennus Viron kansallismuseolle. Rakennus tulee olemaan 356 metriä pitkä ja se rakennetaan vanhan kiitotien päälle. Uuden museon avajaiset pidetään 22. syyskuuta 2016.[2]
-
Raadin kartanon portti -
Portinvartijan talo -
Kartanon vanha vesitorni -
Kartanon puisto
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ History of manor (Arkistoitu – Internet Archive) Eesti rahva muuseum. (englanniksi)
- ↑ New building (Arkistoitu – Internet Archive) Eesti rahva muuseum. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raadin kartano Wikimedia Commonsissa
