RMS Oceanic (1899)
| RMS Oceanic | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | postihöyrylaiva |
| Rakennustelakka | Harland and Wolff, Belfast |
| Rakennusnumero | 317 |
| Kölinlasku | 1897 |
| Vesillelasku | 14. tammikuuta 1899 |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | 214,6 m |
| Leveys | 19,4 m |
| Bruttovetoisuus | 17 274 brt |
| Koneteho | 28 000 hv kW |
| Nopeus | 17 kn |
| Hyttejä |
410 (1. luokka) |
RMS Oceanic oli White Star Line -laivayhtiön Atlantin liikenteeseen tarkoitettu valtamerialus, joka teki neitsytmatkansa vuonna 1899. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa 1914 siitä tuli Britannian kuninkaallisen laivaston aseistettu kauppalaiva eli apuristeilijä.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus tilattiin Harland and Wolffilta Belfastista. Laiva laskettiin vesille 1897 ja oli rakennettu sen omistajan Thomas Ismayn johdolla. Ismay omisti silloisen Oceanic Steam Navigation Companyn (White Star Linen), jonka mukaan alus nimettiin.
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus lähti 26. elokuuta 1899 Belfastista Liverpooliin, jossa se esiteltiin lehdistölle ja yleisölle 30. elokuuta. Se lähti 6. syyskuuta neitsytmatkalleen New Yorkiin päällikkönään kapteeni John G. Cameron. Matka kesti kuusi päivää kaksi tuntia ja 37 minuuttia, joten aluksen keskinopeudeksi saatiin 19,57 solmua.[1]
Alus teki useita matkoja Atlantin yli ilman suurempia uutisia. Se teki viimeiseksi jääneen Atlantin ylityksensä Southamptonista New Yorkiin 22. heinäkuuta 1914.[2]
HMS Oceanic[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen maailmansodan alettua Oceanic sai 8. elokuuta 1914 määräyksen liittyä Kuninkaalliseen laivastoon. Alukselle asennettiin kuusitoista 4,7 tuuman tykkiä ja se liitettiin 10. risteilijälaivueeseen apuristeilijänä nimettynä HMS Oceaniciksi. Alus lähti 27. elokuuta Southamptonista ensimmäiselle matkalleen länsirannikkoa pohjoiseen vieraillen Scapa Flowssa. Sen tehtävänä oli partioida Färsaarten ja Skotlannin välistä merialuetta tehtävänään tarkistaa kaikki alueella tavatut alukset.[2]
Alus oli 7. syyskuuta Foulan länsipuolella. Seuraavana päivänä se ajoi karille Shaaldissa kolmisen kilometriä Foulan itäpuolella merkitsemättömällä riutalla. Hinaajat HMS Forward ja HMS Alsatian yrittivät 11. syyskuuta tuloksetta irrottaa alusta riutalta. Tuloksettomasti päättyi myös taistelulaiva HMS Hannibalin yritys irrottaa alus, minkä jälkeen troolari HMS Glenogil pelasti aluksella olleet 400 henkeä.[2]
Kahden viikon ajan alus oli karilla aaltojen armoilla. Laivaston pelastusalus HMS Lyons pelasti alukselta kaiken mahdollisen kuten tykit ja tarvikkeet. Voimakas tuuli aiheutti lopulta vuodon ja irrotti aluksen karilta, jolloin se upposi. Amiraliteetti myi 1920-luvulla hylyn Scapa Flowssa toimineelle pelastusyritykselle 200 punnalla. Aluksesta oli maaliskuuhun 1924 mennessä purettu lähes kaikki vedenpäälliset osat. Voimakas virtaus osoittautui vedenalaisten osien purkamisen esteeksi, mistä siten luovuttiin. Vuosien 1973 ja 1979 välillä Simon Martin ja Alec Crawford nostivat aluksesta runsaasti metallia ja muun muassa kaksi 29 tonnin potkuria.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- de Kerbrech, Richard: Ships of the White Star Line. Hersham, Surrey, UK: Ian Allan Publishing Ltd., 2009. ISBN 978-0-7110-3366-5. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RMS Oceanic (1899) Wikimedia Commonsissa
