RAF Lossiemouth

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RAF Lossiemouth
IATA-koodi LMO
ICAO-koodi EGQS
Sijainti Morayshire
Tyyppi Ilmavoimien tukikohta
Ylläpitäjä Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat
Valmistumisvuosi 1939
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Elgin - 4 mailia
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
05/23 2 771 Asfaltti/betoni
10/28 1 836 Asfaltti/betoni

RAF Lossiemouth (IATA: LMO, ICAO: EGQS) on Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien tukikohta Pohjois-Skotlannissa Morayshiressä neljä mailia Elginistä pohjoiseen. Tukikohta on Moray Firthin etelärannalla B9135-tien länsipuolella ja B9040-tien eteläpuolella.

617. pommikonelaivue "Dambusters" Lossiemouthissa.

Lentotukikohta avattiin 1939 pysyvänä tukikohtana, jossa No. 20 OTUselvennä koulutti pommikonemiehistöjä. Lisäksi tukikohtaan oli sijoitettuna huoltoyksiköitä. Sinne saapuivat 9. ja 617. laivueiden Avro Lancasterit, jotka tekivät onnistuneen iskun Norjan vuonoissa piileskelevää Saksan laivaston Tirpitziä vastaan.[1]

Rannikkolennoston No 18 Group luovutti 12. heinäkuuta 1946 tukikohdan Fleet Air Armille, joka nimesi sen HMS Fulmariksi. Tukikohta palautettiin 29. syyskuuta 1972 ilmavoimien hallintaan.[2] Ensimmäisenä tukikohtaan saapui ilmavoimien 8. laivue, jonka kalustona olivat Avro Shackleton AEW2 -merivalvontalentokoneet. Laivue siirrettiin myöhemmin RAF Kinlossiin. Seuraavaksi saapuivat 6. ja 54. laivueiden sekä 226 OCU:n SEPECAT Jaguarit. 12. ja 208. laivueiden Blackburn Buccaneerit sijoitettiin tukikohdan lentokonesuojiin meritorjuntatehtäviin. Vuoden 1994 alussa laivueet vaihdettiin 12. ja 617. laivueiden Panavia Tornado GR1B:ksi. 1990-luvun lopulla tukikohdassa oli Tornadojen lisäksi 16.(R) ja 15.(R) laivueet, joista ensimmäinen oli Jaguarien koulutusyksikkö ja toinen Tornado GR1 koulutusyksikkö. Lisäksi tukikohdassa oli pelastus- ja etsintätehtäviä varten 202. laivueen D lentue, jolla oli kalustona Westland Sea King HAR3 -helikopterit.[1]

Tukikohtaa aiotaan laajentaa lähivuosinamilloin? uutta Eurofighter Typhoon -lentuetta ja Poseidon-vakoilukoneita varten.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • March, Peter R. & Robinson, Robby: UK Military Airfields. 2nd edition. Ian-Allan Publishing, 1998. ISBN 0-7110-2564-9. (englanniksi)
  • Sturtivant, Ray & Ballance, Theo: The Squadrons of the Fleet Air Arm. Tornbridge, Kent: An Air-Britain Publication, 1994. ISBN 0-85130-223-8. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b March & Robinson 1998 s. 51-52
  2. Sturtivant & Ballance 1994 s. 387
  3. Hendry, Ben: 5,000 population rise in Moray is only the beginning Press and Journal. 28.4.2017. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]