Río de Oro

Kartan suuri punainen alue on jaettu katkoviivalla, alempi osa on Río de Oro.

Río de Oro (espanjaa, tarkoittaa Kultajoki, arab. وادي الذهب‎, Wādī-aḏ-Ḏāhab) tarkoittaa Afrikassa sijaitsevan Länsi-Saharan eteläosaa. Alue on kooltaan noin 184 000 km² ja väkiluku 538 811 (2011). Sen tärkein asutuskeskus on Dakhla eli entinen Villa Cisneros, jossa on pieni satama. Alue rajoittuu lännessä Atlantin valtamereen, etelässä ja idässä Mauritaniaan, koillisessa Algeriaan ja pohjoisessa Saguia el-Hamraan, joka muodostaa entisen Espanjan Saharan pohjoisosan.

Alueen nimi tulee portugalilaisilta tutkimusmatkaajilta, jotka näkivät asukkaiden huuhtovan kultaa joenrannassa.

Vuonna 2000 alueen uskonnolliseksi rakenteeksi arvioitiin seuraava: 99,4% muslimeja, 0,16% kristittyjä ja 0,31% uskonnottomia.

Historia

Espanja julisti Río de Oron ja sen pohjoisnaapuri Saguia el-Hamran omakseen vuonna 1884 ja loi sille hallinnon vuonna 1885. Alueen etelä- ja itänaapurina oli silloin vuonna 1895 perustettu Ranskan Länsi-Afrikka. Espanja ja Ranska piirsivät rajan Río de Oron ja nykyisen Mauritanian välille vuonna 1900, mutta Espanja rikkoi sopimusta vuonna 1904 yrittäessään laajentaa Río de Oroa.

1940-luvulla espanjalaisten kaivosyritysten keskuudessa alkoi herätä kiinnostusta Río de Oroa kohtaan. Siellä aloitettiin tutkimukset malmin määrän selvittämiseksi. Vuonna 1946 Espanjan Sahara, johon Río de Oro kuului, erotettiin omaksi hallintoyksikökseen muusta Espanjan Marokosta. Manuel Alían vuonna 1947 tekemistä tutkimuksista kävi ilmi, että alueen maaperässä on rautaa, fosfaattia ja muita kaivannaisia.

Espanja vetäytyi Länsi-Saharasta vuonna 1976. Alue jaettiin kahtia niin, että eteläosa oli de facto Mauritanian hallinnassa. Raja ei kuitenkaan ollut sama kuin Río de Oron ja Saguia el-Hamran välinen, vaan se sijaitsi hieman etelämmässä. Mauritanian osuudesta tehtiin Tiris al-Gharbiyyan alue, pohjoisosa jäi Marokolle. Alueella vaikuttanut ja edelleen vaikuttava Polisario-vapautusliike kiisti molempien valtioiden aluevaatimukset ja halusi luoda sitä itsenäisen valtion nimeltä Saharan demokraattinen arabitasavalta. Vuonna 1979 Mauritania vetäytyi pois ja jätti kiistan osapuoliksi Marokon ja Polisarion. Polisario taisteli pitkään Marokon hallintoa vastaan. Vuosina 1980–1987 Marokko rakensi rajamuurin, joka jakoi Länsi-Saharan kahtia itsensä ja Polisarion kesken. Vuonna 1991 YK julisti alueelle tulitauon.