Räshid Hakimsan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Räshid Hakimsan
Рәшит Хәкимҗанов
Räşit Hakimcan
رشيد حكيمجان
Hakimsan nuoruusvuosinaan.
Hakimsan nuoruusvuosinaan.
Henkilötiedot
Syntynyt5. huhtikuuta 1934
Tampere
Kuollut4. syyskuuta 1997 (63 vuotta)
Tampere
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Räskä
Pelipaikka Hyökkääjä
Maila Left
Pelinumero 15
Pelaajaura
Pääsarjaura 1951–1960
Seurat Ilves

Räshid "Räskä" Hakimsan (5. huhtikuuta 19344. syyskuuta 1997[1]) oli suomalainen jääkiekkoilija, joka pelasi Ilveksessä hyökkääjän pelipaikalla vuosina 1951–1960 ja voitti neljä Suomen-mestaruutta. Nuorten jääkiekkomaajoukkuetta hän edusti kahdeksan kertaa. Pelaajanuransa päätyttyä Hakimsan toimi erotuomarina. Hänet tunnettiin myös taidokkaana jalka- ja koripalloilijana.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räskä Hakimsan edusti koko SM-sarjauransa ajan Tampereen Ilvestä. Hän pelasi SM-sarjassa yhteensä 88 ottelua, joissa hänen tehopisteensä olivat 64 + 35 = 99 ja jäähymääränsä 33 minuuttia.[2] Hän voitti Suomen-mestaruuden vuosina 1952, 1957, 1958 ja 1960.[3] Hakimsan myös pelasi kahdeksassa nuorten jääkiekkomaaottelussa.[4] Hakimsan toimi erotuomarina jääkiekkoilijan uransa jälkeen, tuomiten 181 SM-ottelua ja kaksi maaottelua.[4][5]

Nuorten jääkiekkojoukkueen pelatessa Norjaa vastaan vuonna 1952, kirjoitettiin Hakimsanista lehdessä ”ketjun parhaana”, joka ”pelasi loistavasti huiputtaen norjalaisia yhtenään".[6]

Hakimsan teki avausmaalin Koulukadun vuonna 1956 rakennetulla Suomen ensimmäisellä tekojääradalla.[7]

Kun vuoden 1960 keväällä Hakimsanin pelaajanura päättyi kultamitaleihin, hän muodosti "sarjan vaarallisimman hyökkäysketjun" yhdessä Jorma Salmen ja Raimo Kilpiön kanssa.[5]

Nuorempana Hakimsan tunnettiin taitavana jalka- ja koripalloilijana. Jalkapalloa hän pelasi Tampereen Palloilijoiden riveissä, koripalloa Tampereen Pyrinnössä pääsarjatasolla, edustaen seuraa myös yleisurheilussa.[5]

Vuoden 1953 lehtiartikkelissa "Viisas Räsid", Hakimsanin kuvaillaan olleen "kuin kahden tulen välissä" joutuessaan valitsemaan jalkapallon tai jääkiekon. Toimittaja toteaa Hakimsanin päätöksen jättää jalkapallo olevan sääli lajille, sillä "niin harvoin putkahtaa esille yhtä älyllisesti korkeammalla tasolla olevia jalkapalloilijoita".[8]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakimsanin isän ohjaaama näytelmä, 1949; Räshid vasemmalla. Oikealla sisar Aliye, jonka takana myös yksi heidän serkuista, Zinnetulla.
Hakimsan päivätyössään 1950-luvulla; Ojakadun Insinööritoimisto Ohje.
Hakimsanin islamin uskoon kääntynyt äiti Sylvia (oik.) tataarinaisten kanssa vuonna 1930.

Räshid Hakimsan menehtyi äkilliseen sydänkohtaukseen 63-vuotiaana ollessaan pyörällä liikkeellä Itsenäisyydenkadulla.[3][9]

Hakimsan kuului Suomen tataariyhteisöön. Hänen isänsä oli Venäjällä syntynyt tataaritaiteilija Aisja Hakimsan, ja äiti islamin uskoon kääntynyt nokialainen Sylvia. Isosisko oli yhteisön keskuudessa kauniista lauluäänestään tunnettu Aliye. Räshid Hakimsanin lapset on Sami ja Irina.[10][11] Ilvestä sen organisaatiossa edustanut poika Sami muistetaan myös musiikkitaustastaan DJ:nä etenkin yhdessä Sepi Tuomisen ja Topi Honkosen kanssa sekä 1970-luvulla bänditoiminnasta, johon Juice viittaa kirjassaan Kuka murhasi rock’n’roll tähden, kehuen Samin ääntä.[12][13][11] Räshidin serkun Semiulla Hakimin (ent. Hakimdshan) lapsenlapsi puolestaan on yhtyeen Melrose kitaristi-laulaja Mika ’Tokela’ Tuokkola.[14]

Hakimsan teki päivätyönsä teknisenä piirtäjänä Tampellan "kattilapuolella".[15]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räshid Hakimsanin nimi on suomentataarilaisittain Räşit Hakimcan (laus: Can=d͡ʒan)[16]; tat. kirjakielellä Рәшит Хәкимҗанов. Arabialaisittain رشيد حكيمجان

Sukunimen alkuperäinen venäläinen versio: Хакимджанов; Hakimdžanov → Hakimsanoff.[17][18]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. ISBN 952-91-6753-9
  • Suikki, Reijo (päätoim.): Jääkiekkokirja 2005–2006. Egmont Kustannus Oy Ab, 2005. ISBN 952-469-357-7.
  • Forss, Risto, ym.: Suuri Jääkiekkoteos 1. Scandia-Kirjat Oy, 1979. ISBN 951-9466-14-2.
  • Leinonen, Kimmo: Koulukadun Sankarit, Tampereen jääkiekkoilun historia 1928-1965. APALI, 2014. ISBN 978-952-5877-38-0.
  • Raevuori, Antero ja Honkavaara, Aarne: Pelimiehiä, tulisieluja - Tampereen Ilves 50 vuotta. Ilves ry, 1981. ISBN 951-99 323-7-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ilves Kausikirja 1997–98, s. 121. Tampereen Ilves ry 1997. Viitattu 25.12.2014.
  2. Ilves-Historia, Pelaaja Ilves-Hockey Oy. Viitattu 8.10.2021.
  3. a b Suuri Jääkiekkoteos 1, s. 285
  4. a b Antero Raevuori, Aarne Honkavaara: Pelimiehiä, tulisieluja - Tampereen Ilves 50 vuotta, s. 151. Ilves ry, 1981. ISBN 951-99 323-7-2.
  5. a b c Kimmo Leinonen: Koulukadun Sankarit - Tampereen jääkiekkoilun historia 1928-1965, s. 162. APALI, 2014. ISBN 978-952-5877-38-0.
  6. "Urheilua Olympiavuonna: Suomi johti 2-0, Norja tasoitti nuorten maaottelussa Raumalla". - lehtiartikkeli 1952.
  7. "Hakimsan teki ensimmäisen maalin keinojääradalla Tampereella" - lehtiartikkeli, 1956.
  8. "Viisas Räsid" - lehtiartikkelileike vuodelta 1953.
  9. Räshid Hakimsan kuolinilmoitus - lehtiartikkelileike, syyskuu 1997.
  10. Baibulat 2004, s. 146 & 254
  11. a b Baibulat 2004, s. 208, 215
  12. Disco Summer Aleksi, oheistuotteiden teksti
  13. Juice Leskinen: Kuka murhasi rock’n’roll tähden. Lehtijussi 1978. ISBN: 951-99182-5-6. (s. 96-97).
  14. Emis-Nesel - Hakimdshan, Rauf Ahsen Böre, sukupuu 2013.
  15. Isto Kaarne: Kattila kaunoinen finna.fi. Viitattu 26.5.2022.
  16. Antero Leitzinger: Mishäärit: Suomen vanha islamilainen yhteisö, s. 45. Kirja-Leitzinger, 1996. ISBN 952-9752-08-3.
  17. ТАТАР ИР-АТ ИСЕМНӘРЕ (ТАТАРСКИЕ МУЖСКИЕ ИМЕНА В АЛФАВИТНОМ ПОРЯДКЕ) magarif-uku.ru. Viitattu 26.5.2022.
  18. "Arabic alphabet". Tatar Encyclopaedia (in Tatar). Kazan: The Republic of Tatarstan Academy of Sciences. Institution of the Tatar Encyclopaedia. 2002.