Queen Elizabeth -luokka (lentotukialus)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo lentotukialusluokasta Queen Elizabeth. Muita samannimisiä alusluokkia, katso Queen Elizabeth -luokka.
Queen Elizabeth -luokka
Piirros suunnitellusta aluksesta
Piirros suunnitellusta aluksesta
Tekniset tiedot
Uppouma 70 600 t
Pituus 280 m
Leveys 39 m (vesiraja)
70 m (kokonaisleveys)
Syväys 11 m
Koneteho 2 × Rolls-Royce Marine Trent MT30 -kaasuturbiinia 48 000 hv 36 MW)
4 × Wärtsilä dieselmoottoria
4 × Converteam 20 MW suihkumoottoria
Nopeus 25+ solmua
Miehistöä 679 (aluksen miehistö)
1 600 (majoitustilat)
Aseistus
Meritorjunta 40 lentokonetta
Ilmatorjunta 3 × Phalanx CIWS
30 mm DS30M Mk2 -tykit
Minigunit

Queen Elizabeth -luokka on kahden Britannian Kuninkaallisen laivaston rakenteilla olevan aluksen muodostama lentotukialusluokka. Näistä ensimmäinen, HMS Queen Elizabeth, kastettiin 4. heinäkuuta 2014 ja sen on määrä aloittaa palveluskäytössä vuonna 2017 ja olla operatiivisessa valmiudessa 2020. Toinen, HMS Prince of Wales, on tarkoitus laskea vesille 2017 ja ottaa palvelukseen 2020. Nato-kokouksessa Walesissa 5. syyskuuta 2014 pääministeri vahvisti toisen aluksen valmistumisen, mikä päätti vuosia kestäneen arvailun mahdollisesta peruutuksesta.

Puolustusministeri Des Browne julkisti alusten hankintasuunnitelman 5. heinäkuuta 2007, mikä päätti vuosia jatkuneen keskustelun liian kalliista hankinnasta ja Britannian telakkateollisuuden uudelleen järjestelystä. Sopimus allekirjoitettiin 3. heinäkuuta 2008 BAE Systems Surface Fleet Solutionsista ja VT Groupin VT Shipbuildingista muodostetun BVT Surface Fleetin kanssa. Uusi yhtiö oli ollut hallituksen ehtona sopimuksen tekemiselle. Projektin kustannuksiksi laskettiin 6,2 miljardia puntaa.

Queen Elizabeth rakenteilla vuonna 2014

Lentokalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin oli tarkoitus käyttää lyhyen nousumatkan pystysuoraan laskeutuvaa (STOVL, engl. myös jumpjet) F-35B-hävittäjää ja alus jättää varustamatta katapultilla ja pysäytysvaijereilla. Katapultteja käytetään perinteisesti höyryllä, mutta luokka on turbiinikäyttöinen.[1]

Puolustusministeriöllä on kuitenkin ollut epäilyksiä F-35B:n suorituskyvystä, etenkin kyvystä palata alukselle aselastissa, mikä on tärkeää Royal Navyn käyttäessä hävittäjiä lähinnä laivastohävittäjäroolissa.[1] Merivoimien AWACS-koneita on saatavissa vain katapultilla lähtevinä versioina, joten ilman katapulttia aluksilla olisi käytettävä helikoptereihin asennettuja tutkia, joita ei ole tuolloin olemassa.[1]

Vuoden 2010 puolustuspoliittinen dokumentti Strategic Defence and Security Review 2010 linjasi että vain yksi tukialuksista otettaisiin käyttöön; toinen jätettäisiin varalle tai myytäisiin. Koska aluksien halutaan olevan myös yhteensopivia liittolaisten lentokaluston kanssa, tullaan niihin asentamaan katapultit ja pysäytysvaijerit.[2] Tämä mahdollistaisi myös F-35:n tukialusversion käytön.

Kun alusten hinta oli kaksinkertaistunut alkuperäisestä budjetista, puolustusministeri Philip Hammond ilmoitti 2012 peruuttaneensa päätöksen F-35B:n hankkimisesta F-35C:n sijaan ja että molemmat alukset viimeisteltäisiin STOVL-koneille sopiviksi hyppyrillä.

Strategic Defence and Security Review 2015 vahvisti että molemmat alukset tulisivat käyttöön ja toiseen lisättäisiin valmiudet maihinnousujoukoille. Raportti myös vahvisti 128 F-35-koneen tilauksen, joista 24 olisi käytössä vuoteen 2023 mennessä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Queen Elizabeth -luokka (lentotukialus).
Tämä laivoihin tai muuhun vesiliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.