Qostanain alue
| Qostanain alue Қостанай облысы Костанайская область |
|
|---|---|
 Saiga-antilooppeja Altyn Dalan suojelualueella. |
|
 Vaakuna |
|
 Alueen sijainti Kazakstanissa. |
|
| Valtio | Kazakstan |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 4 |
| Piirejä | 16 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Qostanai |
| Pinta-ala | 196 000 km² |
| Väkiluku (2021) | 833 643 |
| Aikavyöhyke | UTC+5 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | KZ-KUS |
| Alueen sivusto | |
Qostanain alue (kaz. Қостанай облысы, Qostanai oblysy; ven. Костанайская область, Kostanaiskaja oblast) on hallintoalue Kazakstanin pohjoisosassa. Sen hallinnollinen keskus on Qostanain kaupunki. Alueen pinta-ala on 196 000 neliökilometriä.[1] Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan siellä oli 833 643 asukasta[2].
Qostanain alue rajoittuu idässä Pohjois-Kazakstanin ja Aqmolan, kaakossa Qarağandyn ja Ūlytaun ja lounaassa Aqtöben alueisiin sekä lännessä Venäjän Orenburgin, luoteessa Tšeljabinskin ja pohjoisessa Kurganin alueisiin. Se on pinnanmuodostukseltaan etupäässä tasankoa. Lännessä on Uralin laakio, pohjoisessa Länsi-Siperian alanko, keski ja eteläosassa Turgain laakio ja kaakossa Kazakstanin kumpumaan länsiosa. Keskiosaa jakaa 700 kilometriä pitkä Turgain painanne. Hyötykaivannaisiin kuuluvat rautamalmi, bauksiitti, kulta, nikkeli, asbesti, ruskohiili ja rakennusaineet.[1]
Alueen ilmasto on mantereinen. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät melko kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –17:stä –19:ään ja heinäkuussa 19–20 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa 300 ja etelässä 170 millimetriä.[1]
Alueella on paljon jokia ja pieniä järviä. Uralin laakiolta alkunsa saava Tobol ja sen sivujoet kuten Obağan virtaavat pohjoiseen ja Turgain laakiolta ja Kazakstanin kumpumaalta alkava Torğai lounaaseen. Etelässä on suolajärveen laskeva Ūly Jylanşyq. Joille on rakennettu patoja ja keinokastelulaitoksia.[1]
Alueen pohjoisosassa on kapea metsäarovyöhyke ja etelämpänä ruoho- ja heinäaroa. Metsät koostuvat etupäässä koivusta ja poppeleista. Eläinkuntaan kuuluvat susi, kettu, korsakki, kärppä ja jänis. Metsäarovyöhykkeellä tavataan aasianmetsäkauriita ja etelän aavikoilla saiga-antilooppeja.[1]
Vuonna 1936 perustettu[1] alue jakautuu hallinnollisesti Altynsarinin, Amangeldın, Beiımbet Mailinin, Denisovin, Fedorovin, Jangeldinin, Jıtıqaran, Mendıqaran, Nauryzymin, Qamystyn, Qarabalyqin, Qarasun, Qostanain, Sarykölin, Ūzynkölin ja Äuliekölin piireihin sekä Arqalyqin, Lisakovin, Qostanain ja Rudnyin kaupunkipiireihin[2]. Muita kaupunkeja ovat Jıtıqara ja Tobyl[3]. Kaupunkiväestön osuus on 61,2 prosenttia[2]. Asukkaista 44,6 prosenttia on kazakkeja, 33,5 prosenttia venäläisiä, 10,2 prosenttia ukrainalaisia, 3,7 prosenttia saksalaisia, 1,9 prosenttia valkovenäläisiä ja 1,7 prosenttia tataareja (vuonna 2025)[4].
Alueen tärkein teollisuudenala on kaivosteollisuus, joka tuottaa varsinkin rautaa, asbestia ja bauksiittia. Lisäksi on muun muassa metalli-, kone-, rakennustarvike-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta. Maatalous on keskittynyt viljan, lihan ja maidon tuotantoon.[1] Ylivoimaisesti suurin veronmaksaja oli vuonna 2022 rautamalmia louhiva Sokolov-Sarybain kaivoskombinaatti[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Atameken: Geografialyq ensiklopedia, s. 405–408. Almaty: Qazaq ensiklopediasy, 2011. ISBN 9965-893-70-5
- ↑ a b c Qazaqstan Respublikasynyñ halqy, I tom Qazstat. Viitattu 27.9.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po polu i po tipu mestnosti na 1 aprelja 2025 goda Qazstat. Viitattu 1.10.2025.
- ↑ Tšislennost naselenija Respubliki Kazahstan po otdelnym etnosam i vozrastnym gruppam na natšalo 2025 g. Qazstat. Viitattu 10.10.2025.
- ↑ Kostanaiskaja oblast Regiony Kazahstana. Viitattu 26.9.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Qostanain alue Wikimedia Commonsissa
