Päivi Nerg
| Päivi Nerg | |
|---|---|
_(cropped).jpg) Päivi Nerg vuonna 2023. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 28. huhtikuuta 1958 Suolahti, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | virkamies, valtiosihteeri |
Päivi Elina Nerg (o.s. Vesterinen; s. 28. huhtikuuta 1958 Suolahti)[1] on suomalainen entinen virkamies ja nykyinen politiikan taustavaikuttaja. Kesäkuusta 2023 lähtien Nerg on toiminut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin valtiosihteerinä.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen tehtäväänsä valtiosihteerinä Nerg on työskennellyt kesäkuusta 2022 kesäkuuhun 2023 etujärjestö MTK:n elinvoimajohtajana. Hän oli Suomen valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri vuosina 2018–2022. Vuosina 2012–2017 Nerg toimi puolestaan Suomen sisäministeriön kansliapäällikkönä.[3][4]
Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Työuransa alkupuolella hän työskenteli muun muassa Atrialla ja Lihapolar Oy:ssä.[4] Ennen ministeriötä hän työskenteli Kuopion yliopistossa, ensin koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajana vuosina 1996–2002 ja sen jälkeen hallintojohtajana 2002–2009.[5] Vuoden 2007 alusta hän oli johtamassa Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistymistä Itä-Suomen yliopistoksi.[6] Vuosina 2009–2012 hän toimi valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana.[4]
Nerg oli ehdolla eduskuntaan vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kristillisdemokraattien listalla. Jäätyään varasijalle hän erosi puolueesta.[7] Asia nousi esille Nergin kansliapäällikkönimityksen yhteydessä, kun lehdistössä arveltiin sisäministeri Päivi Räsäsen suosineen häntä puoluetaustan takia.[5][8]
Maaliskuussa 2016 Nerg väitti Euroopan pakolaiskriisiin liittyen, että ”Suomi on siinä aivan kärjessä, että tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut”.[9] Elokuussa 2017 Turun puukotusten jälkeen hän kertoi, ettei Migri tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä.[10]
Nerg on saanut tunnustuspalkinnon pakolaiskriisin aikaisesta viestinnästään.[11]
Nergin isoisä oli ministeri Vihtori Vesterinen ja setä keskustan kansanedustajana toiminut Paavo Vesterinen.[12]
Haku valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: päivitettävä |
Nerg on hakenut valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi. Nimitystä kannattaa keskusta, sitä vastustavat SDP, vasemmistoliitto ja RKP sekä oppositiosta kokoomus. Nimitystä on lykätty valtioneuvostossa kaksi kertaa[13] ja lopulta esitys vedettiin pois. Syynä ovat erimielisyydet ja meneillään oleva selvitys.[14]
Asiantuntijat ovat pitäneet Nergin ja muutamien virkamiesten toimintaa lainvastaisena. Perustuslakivaliokunta päätti 28.4.2020 tehdä selvityksen eduskunnan tiedonsaantioikeuden perustuslainmukaisesta toteutumisesta. Taustalla on se, että Nerg oli Sipilän hallituksen sote-johtaja eli virkamies, jonka vastuulla oli muun muassa turvata eduskunnan valiokuntien tiedonsaanti hallituksen tekemien sote-lakiesityksien vaikutuksista. Hän oli tietoinen siitä, että virkamiehet eivät kertoneet että eduskunnan valiokunnille laaditussa valtiovarainministeriön sotevastineessa ei kerrottu lomitusten ja kotoutusten aiheuttamista 210 miljoonan euron vuosikustannuksista.[13][15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 597. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Rissanen, Samuli: Sari Essayah saa valtiosihteerikseen kokeneen Päivi Nergin KD-Lehti. 20.6.2023. Viitattu 23.6.2023.
- ↑ Tikkala, Hannu: Päivi Nerg siirtyy MTK:n elinvoimajohtajaksi – "Palaan juurilleni" yle.fi. 4.4.2022. Viitattu 15.7.2022.
- ↑ a b c Sisäministeriön kansliapäälliköksi Päivi Nerg 6.9.2012. Valtioneuvosto. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 27.7.2015.
- ↑ a b Ainola, Olli: Räsäsen suojatin hämmentävä nimitysperustelu: ”Laaja-alaisin, syvällisin, paras kaikista” Talouselämä. 5.9.2012. Arkistoitu 12.5.2015. Viitattu 23.4.2015.
- ↑ Sisäministeriön huippuvirkaan valittiin Päivi Nerg. Savon Sanomat. 6.9.2012. Arkistoitu 23.4.2015. Viitattu 23.4.2015.
- ↑ Räsäsen suojatti pettyi ja erosi kristillisistä 2007 – ”puoluemenneisyys on rasite” Talouselämä. 6.9.2012. Arkistoitu 7.9.2012. Viitattu 23.4.2015.
- ↑ Räsänen: Puoluetaustalla ei vaikutusta nimitykseen KP24.fi. 6.9.2012. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 23.4.2015.
- ↑ Ilkka Ahtokivi: PS-edustaja kysyy: miten kansliapäällikkö Nerg tietää, kun poliisi ei tiedä Verkkouutiset. 9.3.2016. Viitattu 29.8.2017.
- ↑ Sirkku Aalto: Sisäministeriön Nerg vastaa: Migri ei tiedä, kuinka moni turvapaikanhakija esiintyy väärällä nimellä. Helsingin Uutiset, 30.8.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.8.2017.
- ↑ Orpo ja Nerg pokkasivat palkinnon ”luottamusta herättävästä viestinnästä” Suomen uutiset 28.9.2018
- ↑ Hannamari Ahonen: Valeuutisista tuli avuton olo. Aamulehti 13.1.2017, s. A21.
- ↑ a b Iltalehti 28.4. 2020 Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen Päivi Nergin toimien lainmukaisuudesta
- ↑ Marika Harjumaa: Antti Rinne Päivi Nergin valinnasta: Selvityksen kohteena olevaa henkilöä ei voi valita kansliapäälliköksi Yle.fi, uutiset. 6.5.2020. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Ylen uutiset 23.4.2020 Päivi Nergin nimitys kansliapäälliköksi jäi jälleen tekemättä
|
