Pyrotekniikka (tekniikka)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee tekniikan kannalta. Artikkeli Pyrotekniikka käsittelee ilotulitteita.

Pyrotekniikka tarkoittaa ilmailu- ja avaruustekniikassa sekä sotilaallisessa asetekniikassa toimilaitteita, joiden käyttövoima on ruuti tai modernimpi räjähdysaine.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tällaisiin laitteisiin kuuluvat nopeiden sotilaslentokoneiden lentokoneiden heittoistuimet. Heittoistuin lähtee liikkeelle koneen rungon sisältä ruutipanosten ajamana. Usein samanaikaisesti pyrotekniset laitteet räjäyttävät ohjaamon kuomun irti ja rikki.

Myös siviililentokoneiden laskutelineiden pakkoaukaisuun käytetään pyroteknisiä aktuaattoreita.

Satelliitti on laukaisunsa aikana yleensä kiinni kantoraketin kiinnityskartiossa pannalla, joka aukaistaan katkaisemalla sen lukituspultti räjähdysaineella toimivalla aktuaattorilla. Itse pultti voitaisiin räjäyttää poikki sen sisällä olevalla ruutipanoksella, ja tätä tekniikkaa on käytettykin. Siitä syntyy likaa, partikkeleita, jotka jäävät satelliitin läheisyyteen pitkäksi aikaa. Siksi pultti yleensä katkaistaan ruutipanoksen kiihdyttämällä "taltalla", jonka iskun aikaansaama lovi aiheuttaa pulttiin niin suuren jännityshuipun, että pannan kuoma katkaisee pultin. Tällöin ruudin palamiskaasu ei pääse ulos aktuaattorista. Kantorakettien loppuunpalaneiden vaiheiden erottamiseksi voidaan käyttää järeämpiä keinoja. Esimerkiksi Ariane 5 -raketin rungossa on asemia, joissa metallirungon sisällä on koko rungon kiertävä ruutipanos, joka räjäyttää koko rakenteen poikki.

Rakettimoottoreiden sytyttimet, jotka tuovat polttokammioon ajoaineen tai ajopanoksen pintaa sytyttävän lämmön ja alkupaineen, jossa ajoaineen palaminen on mahdollista.selvennä

Panssarivaunuissa pyrotekniikkaa on myös itse panssaroinnissa. Monikerrosteräslevyrakenteen välissä voi olla ruutikerros, joka räjähtäessään aiheuttaa räjähdyksellään vastapaineen panssariin tunkeutuvaan ammukseen tai sen räjähdystuotteisiin.