Juuan profeetta Elian tsasouna
| Juuan profeetta Elian tsasouna Pyhän profeetta Elian tsasouna |
|
|---|---|
_-_Laurilantie_9,_Juuka_-_2.jpg) Juuan profeetta Elian tsasouna (suun. Toivo Paatela, 1956). |
|
| Sijainti | Laurilantie 9, 83900 Juuka |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Nurmeksen ortodoksinen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1955-1956 |
| Suunnittelija | Toivo Paatela |
| Materiaali | puu |
 |
|
Juuan profeetta Elian tsasouna, eli Pyhän profeetta Elian tsasouna on Juuan kirkonkylässä sijaitseva ortodoksinen pyhäkkö.[1][2][3] Sen suunnitteli arkkitehti Toivo Paatela ja rakennus valmistui 17. elokuuta 1956. Pääosan ikoneista on maalannut Martta Neiglic-Platonof. Rukoushuone vihittiin ortodoksiseksi pyhäköksi Karjalan piispa Paavalin johdolla 12. toukokuuta 1957.[2]
_-_Laurilantie_9,_Juuka_-_3.jpg)
Vuosien 1939-1944 sotien seurauksena 70 prosenttia Suomen ortodokseista joutui jättämään aiemman kotipaikkansa Suomessa. Heille rakennettiin 13 kirkkoa ja 41 tai 42 rukoushuonetta. Juuan profeetta Elian tsasouna lukeutuu näihin rakennuksiin, ja on rakennettu Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleenrakentamista koskevan lain (1950) ja asetuksen turvin.[4] Tsasounan tontin, rakennuskustannukset ja kalustuksen maksoi valtio jälleenrakennusvaroista.[2]
Tsasounan sisustusta saneerattiin vuonna 1989. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdettiin, sisäkaton ja seinien pinnat uusittiin.[2]
Nykyään tsasouna toimii ortodoksisen kirkon Kuopion ja Karjalan hiippakunnan, Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan Juuan alueen pyhäkkönä.[1][2][3] Profeetta Eliaan muistolle pyhitetyn tsasounan temppelijuhlaa eli praasniekkaa vietetään 20. heinäkuuta.[2]
Tsasounan pihalla on Karjalan jääneiden vainajien muistomerkki.[1][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pyhän profeetta Elian tsasouna Juuan kunta, juuka.fi. Arkistoitu 5.8.2019. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ a b c d e f Pyhäköt (pdf) 2006. Nurmeksen ortodoksinen seurakunta, ort.fi/taipale. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ a b c Pyhän profeetta Elian tsasouna viakarelia.fi. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 31.7.2020.
- ↑ Mikko Härö & Timo Kantonen: Suomen ortodoksisen kirkon rakennuskannan karsiminen, Museoviraston lausunto (pdf) 22.11.2019. Museovirasto, museovirasto.fi. Viitattu 31.7.2020.