Pyhän Edvardin kruunu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Edvardin kruunu

Pyhän Edvardin kruunu on Yhdistyneen kuningaskunnan kruununjalokivien merkittävin osa.[1] Se on nimetty Edvard Tunnustajan mukaan, ja on ollut Englannin ja Iso-Britannian kuninkaiden kruunajaiskruunu 1200-luvulta asti.

Alkuperäinen kruunu oli pyhäinjäännös, jota säilytettiin Westminster Abbeyssä, jonne Edvard on haudattu. Se joko myytiin tai sulatettiin kun parlamentti lakkautti monarkian v. 1649

Kruunun nykyinen versio tehtiin Kaarle II:lle v. 1661. Se on tehty kullasta, ja sitä koristaa 444 jalokiveä tai puolijalokiveä. Kruunun paino ja yleinen ulkomuoto vastaavat alkuperäistä, mutta sen kaaret ovat barokkityyliä.

Vuoden 1689 jälkeen kruunua ei käytetty kruunaukseen yli kahteen vuosisataan. Yrjö V elvytti perinteen v. 1911, ja hänen seuraajansa (paitsi Edvard VIII, jota ei kruunattu) on kruunattu Pyhän Edvardin kruunulla. Kruunun tyyliteltyä versiota on käytetty Kansainyhteisön jäsenmaiden vaakunoissa, logoissa, tunnuksissa ym. symboloimaan Elisabet II:n kuninkaallista auktoriteettia.

Milloin kruunu ei ole käytössä, se on yleisön nähtävillä Lontoon Towerin Jewel Housessa.

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Edvardin kruunu on 22 karaatin kultaa. Sen ympärysmitta on 66 cm (26 tuumaa), se painaa 2,23 kg (4,9 naulaa), ja on 30 cm (12 tuumaa) korkea. Kruunussa on vuorotellen neljä heraldista liljaa ja ristiä, joiden varassa on kaksi taivutettua kaarta. Niiden yhtymäkohdassa on valtakunnanomena. Kruunuun kuuluu violetista sametista tehty ja kärpännahalla reunustettu lakki. Kruunussa on 345 ruusuhiottua akvamariinia, 37 valkoista topaasia, 12 rubiinia, 7 ametistia, 6 safiiria, 2 "jargoonia" (vihreä tai kellertävä zirkoni), 1 granaatti, 1 spinelli ja 1 "carbuncle" (luultavasti granaatti).[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Pyhän Edvardin kruunu on virallinen kruunajaiskruunu, Englannin restauraation jälkeen vain kuusi brittiläistä monarkkia on kruunattu sillä: Kaarle II (1661), Jaakko II (1685), Vilhelm III (1689), Yrjö V (1911), Yrjö VI (1937) ja Elisabeth II (1953). Maria II ja Anna kruunattiin heitä varten tehdyillä pienillä timanttikoristeisilla kruunuilla; Yrjö I, Yrjö II, Yrjö III ja Vilhelm IV käyttivät Yrjö I:lle tehtyä kruunua, ja Yrjö IV omaa kruunua, joka hajotettiin ja myytiin myöhemmin. Kuningatar Viktoria ja Edvard VII eivät käyttäneet kruunua sen painon tähden, ja heidät kruunattiin Imperial State Crown-kruunun v. 1838 valmistuneella versiolla, joka oli kevyempi. Milloin kruunua ei käytetty kruunaamiseen, se asetettiin alttarille kruunajaisten ajaksi. Poikkeuksena on Viktorian kruunajaiset, joissa kruunu ei ollut lainkaan mukana.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän Edvardin kruunu kuvattuna Elisabeth II:n kuninkaallisessa monogrammissa

Kun Edvard Tunnustajasta tuli pyhimys v. 1161, hänen kruunustaan tuli pyhäinjäännös. Westminster Abbeyn munkit väittivät, että Edvard oli pyytänyt heitä pitämään huolta hänen kruununkalleuksistaan, ja käyttämään niitä kaikkien tulevien Englannin kuninkaiden kruunajaisissa. Väitteen todenperäisyys on kyseenalainen, mutta Pyhän Edvardin kruunun käytöstä muodostui perinne. Kruunua on joskus kutsuttu myös Kuningas Alfredin kruunuksi sen säilytysrasian kannessa olleen kirjoituksen mukaan, mutta väitteen tueksi ei ole todisteita eikä sitä virallisissa kruunajaisjulistuksissa koskaan kutsuttu muuksi kuin Pyhän Edvardin kruunuksi.[4]

Uskonpuhdistuksen jälkeen Englannin kirkko luopui keskiaikaisten pyhäinjäännösten kunnioittamisesta, ja alkaen Edvard VI:n kruunajaisista v. 1547, kruunun rooli pyhäinjäännöksenä jäi sivuun.

Englannin sisällissodan aikana parlamentti myi keskiaikaisen kruunun, jota Oliver Cromwell piti kuninkuuden symbolina ja siksi ei-toivottuna. Kun monarkia palautettiin 1660, Kaarle II:n kruunajaisia varten valmistettiin nykyinen kruunu. Pitkään luultiin, että kruunun valmistukseen olisi käytetty alkuperäisen Pyhän Edvardin kruunun kultaa, mutta v. 2008 uudet tutkimukset osoittivat, että tämä ei ollut totta.[5]

1671 Thomas Bloodin onnistui varastaa kruunu Towerista; hän käytti vasaraa litistääkseen sen helpommin kätkettäväksi. Jaakko II:n kruunausta varten kruunun huippuun tehtiin uusi valtakunnanomena, ja Vilhelm III:a varten sen kehä muutettiin ympyränmuotoisesta soikeaksi.

Edvard VII aikoi elvyttää Pyhän Edvardin kruunun käytön kruunajaisissaan 1902, mutta kruunajaispäivänä hän oli yhä toipumassa umpilisäkkeen poistosta, ja käytti kevyempää Imperial State Crown-kruunua.[6]

4. kesäkuuta 2013 Pyhän Edvardin kruunu oli näytteillä Westminster Abbeyn pääalttarilla Elisabeth II:n kruunajaisten 60-vuotismuistopäivän juhlajumalanpalveluksessa. Se oli ensimmäinen kerta, kun kruunu oli poistunut Towerista sitten Elisabethin kruunajaisten 1953.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Royal Household: The Crown Jewels The Official Website of the British Monarchy.
  2. Rose, Tessa: The Coronation Ceremony and the Crown Jewels, s. 29. HM Stationery Office, 1992. ISBN 978-0-117-01361-2. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Mears, Kenneth J.; Thurley, S.; Murphy, C.: The Crown Jewels, s. 23. Historic Royal Palaces, 1994. Teoksen verkkoversio.
  4. Martin Holmes: New Light on St. Edward's Crown. Archaeologia, 1959, s. 213-223. doi:10.1017/S0261340900010006. (englanniksi)
  5. Barclay, A.: The 1661 St Edward’s Crown – Refurbished, Recycled or Replaced?. The Court Historian, 2008, 13. vsk, nro 2, s. 149-170. doi:10.1179/cou.2008.13.2.002. (englanniksi)
  6. Rose, s. 35.
  7. Gordon Rayner: Crown to leave Tower for first time since 1953 for Westminster Abbey service. The Daily Telegraph, 4.6.2013. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]